Underbevidsthed
Das Unbewusste
Inconscient
Undermedvetna
Niin monta ideaa ja teoriaa on esitetty aikojen saatossa ja niin paljon eri selitykset tiedostamattomasta ajattelusta poikkeavat toisistaan, että voi helposti tukea behavioristien päätöstä, että tutkitaan vain erilaisia tapoja, joita ärsyke–vaste-parit tuottavat eikä spekuloida tiedostumattomilla ja tietoisilla mielentiloilla. Vielä nykyäänkin psykologianssa vallitsee perustavanlaatuinen erimielisyys siitä, minkälainen tiedostumaton mieli voisi olla tai onko sellaista ylipäätään olemassa. Vakavasti otettavan psykologian ulkopuolella (ns. pop-psykologia piirissä) tiedostumattomalla mielellä ajetallaan olevan useita ominaisuuksia aina animalistisesta ja infantiilista (lapsenomaisesta) superälykkääseen ja mystiseen.
Mieli voidaan jakaa tietoiseen ja tiedostamattomaan niin että tietoinen mieli ohjaa keskittyvää toimintaa ja tiedostumaton mieli on taustalla pyöriviä automaattisia prosesseja. Esimerkiksi Mihaly Csikszentmihalyi kuvaa flow-teoriassaan syvällistä oppimista nelivaiheiseksi prosessiksi. Olemme ensin tiedostamattomasti epäpäteviä, sitten tiedostamme epäpätevyytemme, oppiessamme asian tulemme tiedostavasti päteväksi, kunnes toistuvien onnistumisten kautta tulemme tiedostamattomasti päteviksi.
Esimerkkinä voi käyttää vaikkapa auton ajamista. Taitava kuljettaja ajaa kuin transsissa, usein tiedostamatta ajavansa. Ajon päätyttyä tietoinen mieli voi havahtua huomaamaan kuljettajan saavutettua määränpäähänsä. Juuri ajamista opettava henkilö taas on tuskallisen tietoinen ajamisen joka motorisesta alitehtävästä.
Myös useiden biologisten prosessien, kuten hengityksen, tasapainon säilyttämisen ja ruoansulatuksen, voidaan katsoa toimivan alitajunnan ohjaamana. Alitajunnan rooli on kiistanalainen, sillä mm. biologia kutsuu näitä toimintoja autonomisen hermoston toiminnoiksi.
Katso myös
- alitajunta
- tietoinen
- hypnoosi
- transsi
