Tieto

Tieto on filosofian tietoteorian klassisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus. Tämä tiedon määritelmä on peräisin Platonin Theaitetos-dialogista. Niin kutsutun heikon määritelmän mukaan väittämä (propositio) on tietoa, jos se on tosi. Tietoteoria on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa ja sitä, mitä voimme tietää. Tieteenfilosofia on laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita ja pohjaa.

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen verbi tietää johtuu vanhemmasta tie-sanasta. Sana on alun perin merkinnyt 'tuntea tie' tai 'seurata jälkien muodostamaa uraa'. Tämän suppean merkityksen kautta sana on kehittynyt myöhemmin tarkoittamaan selontekoa asioista yleisemmin.Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja. Suomen kielen tietoa merkitsevä sana on moniselitteinen. Esimerkiksi englannin kieleen käännettäessä sitä voivat vastata useat toisistaan eroavat sanat , , ' ja '. Sanoille informaatio ja data on omat artikkelit.

Tiedon lajit

Tiedon lajeja voidaan eritellä monella tavalla:

1. Empiirinen eli aistihavaintoon perustuva tieto, rationaalinen eli järkeen perustuva tieto (matematiikka, logiikka).

2. Propositionaalinen tieto eli kielellä ilmaistavissa oleva tieto, sekä hiljainen eli sanaton tieto.

3. Tieteellinen tieto on tieteellisin metodein saavutettua tutkittua tietoa ja arkitieto ihmisen omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa hänen elämänpiiriinsä kuuluvista asiosta.

4. Intuitiivisella tiedolla on tarkoitettu toisaalta välitöntä tietämistä, kuten esimerkiksi aistitietoa, mutta myös sisäistä intuitiota, välitöntä ymmärrystä. Monet keksinnöt ja tieteelliset oivallukset perustuvat intuitiiviseen tietoon eli välittömään yhtäkkiseen asian ymmärtämiseen.

Viitteet

Katso myös

• Informaatio ja tieto
• Tiedon rajat
• Tietoteoria
• Tietämys

Aiheesta muualla

• Stanford Encyclopedia of Philosophy: The Value of Knowledge