www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-05
  Tänne linkitetyt sivut 
Alkuaine
Argentiina
Australia
Indonesia
Jaksollinen järjestelmä
Metalliseos
Malesia
Metalli
Nigeria
Somalia
Brasilia
Lista linkeistä » Mongolia
Namibia
Thaimaa
Piirilevy
Luettelo musiikin tyylilajeista
Pohjoinen jäämeri
Kongon demokraattinen tasavalta
Faasi
Pronssi
Myanmar
Tansania
Niger
Johan Gadolin
Lista linkeistä » Supernova
Urut
Luettelo kemian artikkeleista
Suprajohde
Kuala Lumpur
Assyria
Indium
Kalkoliittinen kausi
Sahan tasavalta
Magadanin alue
Permin alue
Ydinpolttoainekierto
Juottaminen
Hevosenkenkä
Säilyketölkki
Ennustaminen
Telluuri
Tantaali
Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle
Hauli
Sn
Atomiabsorptiospektrometri
Pegmatiitti
Olutlasi
Luettelo mineraaleista
Amalgaami
Kaivannaistoiminta
Aaltojuotos
Uluburunin hylky
Potosí
Woodin metalli
Juotostina
Himilkon
Säppäli
Saarelta nousi savua
Fieldin metalli
Rosen metalli
Sulatuspata
Riihimäen taidemuseo
Hapansilakka
Adamauan massiivi
  Muut kielet 
daTin
deZinn
frÉtain
noTinn (grunnstoff)
svTenn
Luokka: Alkuaineet

Tina

Tina () on hiiliryhmään kuuluva alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Sn. Jaksollisessa järjestelmässä tina on 50. alkuaine. Yhdisteissään tina esiintyy hapetusluvuilla +II ja +IV. Tina on veteen liukenematonta ja sen CAS-numero on 7440-31-5.

Ominaisuudet

Tina on hopeanvalkoinen, kiiltävä, sitkeä, pehmeähkö ja helposti sulava metalli, joka esiintyy erilaisina kidemuotoina. Tinan toinen allotrooppinen muoto on harmaa tina, joka on alle 13,2 oC:n lämpötilassa pysyvä muoto. Kylmässä tinan pinnalle tulee harmaita laikkuja, ja vähitellen koko esine haurastuu (tinarutto). Tina kestää hyvin ilman, veden ja heikkojen happojen vaikutuksen, ja siksi sitä käytetään rautalevyjen suojana.

Huoneenlämmössä tina on ilmassa kestävää, mutta kuumennettaessa se hapettuu tinadioksidiksi (tina(IV)oksidi) SnO2. Kuitenkin jo huoneenlämmössä tina reagoi kloorinn ja bromi kanssa. Se liukenee happoihin ja alkaliliuoksiin. Tärkein tinamineraali on tinakivi eli kassiteriitti.

Valmistus

Tinaa valmistetaan pelkistämällä tinakiveä hiilellä 1 400 oC:n lämpötilassa.

2SnO(s) + C(s) \rightarrow 2Sn(s) + CO_2(g)

Tinaa voidaan valmistaa tinakivestä myös vetykaasulla pelkistämällä, jolloin tarvitaan edellisen reaktion tapaan korkea lämpötila.

SnO(s) + H_2(g) \rightarrow Sn(s) + H_20(g)

Käyttö

Tinaa käytetään koriste- ja käyttöesineiden sekä monien metalliseosten (esim. pronssin) valmistukseen, metallien päällystämiseen (erityisesti kupariastioiden sisäpinnoilla) sekä juottamiseen. Alumiini on osittain syrjäyttänyt tinan voideputkiloiden valmistuksessa. Alumiinifoliota kutsutaan usein 'tinapaperi'.

Tinan seokset

Tinan ja lyijyn muodostamaa seosta kutsutaan juotostinaksi. Kirjasinmetalli on tinan, lyijynn ja antimoni seos. Uudenvuodentinat ovat kirjasinmetallia ja siten ongelmajätettä. Pronssi on tinan ja kuparin seos.

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.