www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-17
  Tänne linkitetyt sivut 
Suomen sisällissota
18. toukokuuta
7. heinäkuuta
Lestadiolaisuus
Luettelo säveltäjistä
Hietaniemen hautausmaa
Luettelo henkilöistä suomalaisissa postimerkeissä
Leevi Madetoja
Luettelo suomalaisista säveltäjistä
Suomalainen musiikki
Ylioppilaskunnan Laulajat
Skinnarilanhovi
Oulu Sinfonia
Gustav Djupsjöbacka
Matti Haudanmaa
Musiikkitiede
Lista linkeistä » Kotimaan kasvot
Kuula
Kalevi Olli
  Muut kielet 
deToivo Kuula
svToivo Kuula
Luokka: Suomalaiset taidemusiikin säveltäjät Suomalaiset henkirikosten uhrit

Toivo Kuula

Toivo Timoteus Kuula syntyi 7. heinäkuuta 1883ssa kirkonkirjojen mukaan Vaasa (perimätiedon mukaan Alavudella) perheen esikoisena ja kuoli 18. toukokuuta 1918 Viipurissa. Lestadiolaissaarnaajana toiminut, Turkin sodassakin ollut sotilasisä Matti Kuula toivoi pojastaan pappia, mutta musiikki vei voiton. Kuula oli kansallisromanttinen säveltäjä, joka oli erikoistunut eteläpohjalaiseen kansanmusiikkiin.

Toivo Kuula opiskeli musiikkia Helsingin musiikkiopistossa (myöhemmin Sibelius-Akatemia) vuosina 19001903, mutta joutui varojen puutteessa keskeyttämään. Vuonna 1905 hän tutustui Selim Palmgreniin ja hänen avustuksellaan sai opintolainan ja jatkoi opiskelua Helsingissä 19061908. Etelä-Pohjanmaan Kotiseutuyhdistyksen apurahan turvin hän keräsi vuoden 1907lta kesällä 262 kansanlaulua ja 34 polskaa Pohjanmaa.

Kuula avioitui vuonna 1905 luokkatoverin Rauha Nelimarkan (Silja Valo) kanssa. Heille syntyi lapsi Aune, joka kuoli pian syntymänsä jälkeen. Kuula sävelsi hänen muistokseen sekakuorolaulun ”Tuuti lasta Tuonelan” ja myöhemmin yksinlaulun ”Kesäyö kirkkomaalla”. 1908–1909 hän opiskeli musiikkia ja säveltämistä ulkomailla Bolognassassa, Leipzigin konservatorio ja Pariisissa. Kuula toimi kapellimestarissana Oulu Soitannollisen Seuran orkesterissa 1910–1911, Helsingissä hyvän ystävänsä Leevi Madetojan apulaisena 1912–1914 ja Viipurin Musiikin Ystävien orkesterissa 1916–1918. Hän oli myös Suomen Säveltaiteen Liiton (SSL) perustajajäsen 1917.

Vuonna 1913 hän erosi Siljasta ja kihlautui laulaja Alma Silventoisen kanssa. Vuoden päästä he menivät naimisiin Lappeenrannanssassa Skinnarilanhovi ja vuonna 1917 heille syntyi tytär Sinikka, josta myöhemmin tuli tunnettu pianotaiteilija.

Toivo Kuula kuoli 18. toukokuuta 1918 Viipurin lääninsairaalassa. Hän haavoittui vappuyönä ravintola Seurahuoneen pihalla riidan päätteeksi sisällissodan jälkeisessä valkoisten voitonjuhlassa. Kuula oli käsirysyn yhteydessä puukottanut jääkärivänrikki Edmund Mauritz Nylundia. Tilanne rauhoittui, mutta Kuulan poistuessa ravintolasta jääkärialiupseeri Oskar Einar Pirinen ampui häntä ravintolan portailla. Kuula menehtyi pari viikkoa myöhemmin vammoihinsa ja Pirinen vangittiin. Myöhemmin vartiomies ampui Pirisen tämän yritettyä karata. Kuulan isän kertoman mukaan Toivo Kuula ehti vielä ennen kuolemaansa kääntyä takaisin vanhoillislestadiolaisuuteen.

Toivo Kuulan hauta on Helsingin Hietaniemen hautausmaalla Alman haudan vierellä. Paikalle pystytetyn hautapatsaan (1922) on tehnyt Alpo Sailo.

1 Sävellyksiä
2 Aiheesta muualla

Sävellyksiä

Lyhyen elämänsä aikana Kuula sävelsi kuoro- ja yksinlauluja sekä kamari-, näyttämö- ja orkesterimusiikkia.

A cappella -kuoroteoksia

  • Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut
  • Auringon noustessa
  • Meren virsi
  • Tuuti lasta tuonelahan

Yksinlauluja

  • Aamulaulu, op. 2, nro 3
  • Ave Maria, op. 23, nro 2
  • Epilogi, op. 6, nro 2
  • Heidezauber, op. 24, nro 4
  • Imandran laulu
  • Jääkukkia, op. 24, nro 2
  • Karjapihassa, op. 31a, nro 2
  • Kesäyö kirkkomaalla, op. 6, nro 1
  • Kohtalo, op. 23, nro 4
  • Lauantai-ilta, op. 24, nro 1
  • Lyö sydän
  • Marjatan laulu, op. 8, nro 2
  • Paimenet, op. 29a, nro 3
  • Pesäänsä suojeleva lintu, op. 29a, nro 2
  • Purjein kuutamolla, op. 31a, nro 1
  • Rakentajain laulu, op. 29c, nro 1
  • Sinikan laulu, op. 16a, nro 1
  • Sinipiika, op. 23, nro 1
  • Suutelo, op. 8, nro 1
  • Syystunnelma, op. 2, nro 1
  • Tuijotin tulehen kauan, op. 2, nro 2
  • Tule armaani, op. 29a, nro 1
  • Vanha syyslaulu, op. 24, nro 3
  • Yli kukkien, op. 23, nro 3
  • Yö, op. 22, nro 3
  • Yö nummella

Lisäksi kansanlaulusovituksia
  • Eteläpohjalaisia lauluja I, op. 17b, nro 1, sisältää 5 sovitusta
  • Eteläpohjalaisia lauluja II, op. 17b, nro 2, sisältää 7 sovitusta

Marsseja ja kansanlaulusovituksia

  • Nuijamiesten marssi
  • Suojeluskuntien marssi
  • Lapuan marssi
  • Häämarssi (nuotti PDF Aiheesta muualla-tiedostona)
  • Lampaanpolska
  • Laulu Satakunnalle
  • Kun maan ja mantereen
  • On Herran temp’liin tulla
  • Aamulla varhain

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.