Torsten Aminoff oli 1900-luvun alussa toiminut Venäjän armeijassa upseerina. Ilmailuvoimien komentajaksi hänet nostettiin, kun saksalaisen Carl Seberin oli pakko poistua tehtävistä ulkopoliittisista syistä Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan. Ilmailuvoimat kääntyivät tuolloin Englannin ja Ranskan ilmavoimien puoleen uusia koneita ja toimintamalleja hankkiakseen.
Aminoff toimi myös yleisesikunnan kulkulaitos- ja etappiosaston päällikkönä. täten hän johti Ilmailuvoimia varsinaisten virkatehtävien ohessa. Joulukuussa 1918 yleisesikunta oli käskenyt ilma-aselajin määrittelemään tehtävänsä. Tämä käsky sitoi ilmavoimat osaksi Suomen puolustuspolitiikkaan. Keskeisimmäksi tehtäväksi määrättiin maa- ja merivoimia tukeva lentotiedustelu. Osa tehtävästä oli itärajan lentotiedustelua aikana jolloin suomalaiset vapaaehtoiset, Yhdysvaltain merijalkaväki ja Englannin laivasto tekivät sotilaallisia iskuja Neuvosto-Venäjää vastaan.
Ilmailuvoimien komentajan valintaa on ainakin jälkiviisaudella harkiten pidetty hätäratkaisuna. Aminoff oli maavoimien upseeri, jolla ei ollut mitään kontaktia ilmailuun ennen komentajakauttaan eikä ilmeisesti sen aikanakaan kuin komentajan roolin kautta.
