Triton (kuu)

Triton on Neptunuksen suurin kuu, joka löydettiin 1846. Triton on erikoinen siinä suhteessa, että se kiertää Neptunusta planeetan pyörimissuuntaa vastaan. Kuu on nimetty kreikkalaisen merenjumalan Tritonin mukaan. Tritonin löysi Lassell 1846 ja tämä Neptunuksen suurin kuu nimettiin Tritoniksi 1880.

Kiertorata

Tritonin rata on taannehtiva, mikä on aurinkokunnassa melko harvinaista, ja tämän vuoksi Tritonia pidetään Neptunuksen kaappaamana Kuiperin vyöhykkeen pikkuplaneettanainin. Kaappaus selittää myös sen, että Neptunuksen kuujärjestelmä on kokonaan erilainen kuin muiden jättiläisplaneettojen. Tritonin saapuminen Neptunuksen läheisyyteen on saattanut singota toisen kuun Nereid soikealle radalle ja suistaa Neptunuksen nyt hävinneitä kuita radoiltaan, niin että ne ovat saattaneet syöksyä Neptunukseeen tai törmäillä toisiinsa tai Tritoniin. Tritonin arvellaan syöksyvän Neptunukseen 1,4–3,6 miljardissa vuodessa, koska se kiertää Neptunusta taannehtivalla radalla. Pakonopeus (poistumiseen tarvittava nopeus) on 1,455 km/s.

Fyysiset ominaisuudet

Tritonin pyörimisakseli on kallellaan Neptunuksen pyörimisakseliin nähden 157° ja Neptunuksen ratatasoa vastaan 130°. Näin ollen Neptunuksen pyörimisakseli osoittaa 40° päähän auringosta kaksi kertaa Neptunuksen 'vuoden', kierron aikana. Tritonilla on napalakit jotka koostuvat typestä ja jäästä. Ne sulavat vuorotellen Neptunuksen kierron aikana. Tritonin on oltava lämpimämpi kuin 35,6 kelviniä, hieman yli 40 K mutta alempi kuin Pluton 44 kelviniä. Tritonin pinnan albedo on 0,76 eli se heijastaa valoa hyvin.

Tritonilla on ohut kaasukehä jonka ilmanpaine on vaivaiset 0,001 kPa eli 0.015 millibaaria eli 15 mikrobaaria. Kaasukehässä on typpeä 99,9% ja metaania 0,1%. Kaasukehässä on ohutta utua 13 km:n korkeudessa ja ohuita pilviä.

Tritonin sisustassa on jäätä ehkä vain 25%. Tritonissa on tulivuoria, joista purkautuu pölyä, metaaniyhdisteitä ja/tai typpeä 8 km:n korkeuteen. Tritonin tummilla, jäättömillä alueilla näkyy pitkiä halkeamia ja kraattereitakin, mutta vain hieman. Tritonissa näkyy kraatterikenttiä, jotka lienevät peräisin pinnan sulamisesta ja romahtelemisesta, ei meteoriittipommituksesta. Napalakkien reunat ovat epämääräisiä, 'pitsimäisiä'.