Historia
Keskiaika
Riddarholmskyrkan on Tukholman vanhin rakennus. Se perustettiin vuonna 1270 fransiskaaniluostariksi. Kirkko on toiminut Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkkona, ja sinne on haudattu muun muassa Kustaa II Aadolf ja Kustaa V
Perimätiedon mukaan Tukholman perusti
Birger-jaarli, joka halusi estää vihollisten pääsyn Itämereltä
Mälarenin järvelle. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna
1252 ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas
Valdemar solmi
Hansan kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa. Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla
fransiskaanit perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.
1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki, ja sen suojaksi rakennettiin tuolloin muurit. Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa Bergslagenista Saksaan. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä 'Vanha kaupunki', ruots. Gamla Stan. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna.
1400-luvulla Tukholmassa asui noin 5000 ihmistä, joista suuri osa oli saksalaisia kauppiaita.
1430-luvulta lähtien osassa Ruotsia alkoi esiintyä pyrkimyksiä irtautua Kalmarin unionista. 10. lokakuuta vuonna 1471 Sten Sture vanhemman johtamat ruotsalaiset kukistivat tanskalaiset ja näiden ruotsalaiset liittolaiset Brunkebergin taistelussa Tukholman ulkopuolella.
Uusi aika
Tukholman kartta n. vuodelta 1888
Kun Sten Sture kuoli vuonna 1520, Kalmarin unionin kuningas Kristian IIll yritti saada Ruotsin takaisin valtaansa. Kristian valtasi Tukholman ja yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa
Tukholman verilöylyä. Syntyi laaja kapinaliike, ja juhannuksena
1522 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman. Kustaa Vaasan aikana Tukholman asema maan pääkaupunkina vahvistui ja sen rooli kaupankäynnin keskuspaikkana kasvoi.
1600-luvulla kaupunki kasvoi Stadsholmenin ulkopuolella oleville alueille, joita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. Ruotsin suurvalta-ajalla rikkaat aateliset, jotka eivät halunneet asua epähygieenisessä ja ahtaassa kaupungissa, rakennuttivat palatsinsa juuri kaupungin ulkopuolelle. Kaupungin asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti 1610-luvun 10 000 asukkaasta 60 000 asukkaaseen 1660-luvulla. Tukholmasta tuli lyhyen ajan sisällä kansainvälinen metropoli.
Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema Tukholman kuninkaallinen linna valmistui vuonna 1754. Tukholman vanhassakaupungissa sijaitseva linna toimii Ruotsin kuninkaan virka-asuntona
Vuonna
1697 Tukholman vanha linna,
Tre Kronor, paloi maan tasalle. Linnan jälleenrakennus aloitettiin heti palon jälkeen. Vanhan linnan tilalle valmistui
Nicodemus Tessin nuoremman suunnittelema
kuninkaanlinna vuonna
1754.
Ruotsin suurvalta-ajan lopulla kaupungin väkiluvun kasvu pysähtyi. 1600-luvun lopun huonot sadot ja 1710 kaupunkiin iskenyt rutto rasittivat kaupungissa asuvia entisestään. Vasta 1720-luvulla kaupungin taloudellinen kasvu lähti taas vauhtiin. Väkiluku oli vielä vuonna 1800 vain noin 75 000.
1800-luku
1800-luvun alun aikana Tukholman menetti asemansa maan tärkeimpänä vientikeskuksena Göteborgille. Samoin Norrköpingistä tuli lyhyeksi aikaa maan suurin teollisuuskeskus. Teollistumisen myötä Tukholma sai kuitenkin takaisin asemansa maan tärkeimpänä teollisuuskaupunkina 1870-luvun aikana. 1800-luvun lopun aikana kaupungin väkiluku kasvoi ennennäkemättömän paljon. 35 vuoden aikana väkiluku nousi 300 000 henkilöön.
Kaupungin laajetessa otettiin käyttöön uusi asemakaava, jonka inspiraationa oli ollut suorista ja leveistä kaduistaan tunnettu Pariisin asemakaava.
1900-luku
Tukholman kartta 1910-luvulta
1900-luvun alussa Tukholman asutus alkoi levitä kaupungin tullimuurien ulkopuolelle. Kaupungin laajetessa siihen liitettiin useita lähistön pitäjistä.
Vuonna 1903 aloitettiin kaupungin raitiotieverkon sähköistäminen ja ensimmäiset sähkökäyttöiset raitiovaunut otettiin käyttöön vuoden 1904 helmikuussa.
[Reglering av kollektivtrafik – Striden på 1910-talet om tillkomsten av AB Stockholms Spårvägar ]
, sivu 11 Vuonna 1936 otettiin käyttöön
Bromman lentoasema, joka oli kaupungin ensimmäinen lentoasema. 1950- ja 60-lukujen noususuhdanteen aikana Tukholman keskustan vanhat asuin- ja liikerakennukset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uusi uudenaikainen keskusta, niin sanottu
Stockholms City.
1. lokakuuta 1950in otettiin käyttöön Slussen ja Bandhagenin välillä Tukholman maanalainen Tunnelbanan, joka nykyäänkin on pääosin tuolloisen vasemmanpuoleisen liikenteen mukaisesti rakennettu.
Asutus levisi 50-luvulla maanalaisen varrelle rakennettuihin ABC-lähiöihin, joista Vällingby oli ensimmäinen. 1960- ja 70-luvuilla aloitettiin niin sanottu miljoonaohjelma, jonka aikana Tukholman lähelle rakennettiin useita uusia lähiöitä. Tukholman keskustan uudelleenrakennuksen alta väestöä muutti pois kaupungin keskustasta uusiin lähiöihin.
Väestö
Tukholman kunnan väestön kehitys vuodesta 1800 eteenpäin
Tukholma on asukasluvultaan Ruotsin selvästi suurin kunta. Asukasluku on 782 885 (2006), joka vastaa 40,8% koko Tukholman läänin asukasluvusta ja 8,6% koko Ruotsin asukasluvusta.
Tukholman asukkaista 51% on jonkinlainen lukion jälkeinen koulutus.[Befolkningens (25-64 år) högsta utbildningsnivå 2004-2006. Stockholm ] Keskiverto tukholmalainen ansaitsee vuodessa 301 700 kruunua (miehet 343 900 kr naiset 259 600 kr)[Koskee yli 16-vuotiaita. Medelinkomster för förvärvsarbetande1 (16- år) efter näringsgren och kön 2005. Stockholm ] Työttömiä Tukholmassa oli vuonna 2006 5,1% työkykyisestä väestöstä. Koko maan vastaava luku on 5,4%.
Asukkaista miehiä on noin 48% ja naisia noin 52%. Noin 197 367 asukasta (noin 25,8%) on joko ensimmäisen tai toisen sukupolven maahanmuuttaja. 68 672 (2005) Tukholman asukkaista on jonkin muun maan kuin Ruotsin kansalainen. Suomen kansalaisia asuu Tukholmassa 12 039 (2005) ja he ovat suurin ulkomaalaisryhmä Tukholmassa.
Ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajia Tukholmassa asuu 211 108, eli noin 27% kaupungin asukkaista.[Vuonna 2004 käyttöön otetun määritelmän mukaan toisen sukupolven maahanmuuttajaksi lasketaan vain henkilö jonka kummatkin vanhemmat ovat syntyneet Ruotsin ulkopuolella. http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b058.htm] Tukholmassa asuvista Ruotsin kansalaisista 94 181 on syntynyt ulkomailla ja heistä selvästi suurin ryhmä (19 580) on syntynyt Suomessa. Myös Irak (12 290), Iran (9 067) ja Puola (6 907) ovat monen tukholmalaisen syntymämaita.
Suomalaiset Tukholmassa
Suomalaisia on asunut Tukholmassa
keskiajalta lähtien.
Uskonpuhdistuksen yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna
1533 pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat,
Mikael Agricolan
Abckiria,
Rucouskiria ja
Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa.
Vuonna 2000 Tukholmassa asui 46 927 ruotsinsuomalaista, mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä.
Tukholmassa on muutama suomenkielinen esikoulu sekä ruotsinsuomalainen peruskoulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla. Tukholmassa toimii myös Tukholman Suomalainen seurakunta[http://www.svenskakyrkan.se/finskaforsamlingen/fi/default.asp], ja Suomalainen kirkko (ruots. Finska kyrkan) sijaitsee kaupungin vanhassakaupungissa.
Maantiede
Tukholman kunnan pinta-ala on 209 km² josta maapinta-alan osuus on 187,74 km² josta vettä on 21 km².
Tukholman keskusta sijaitsee paikalla, jossa Mälaren ja Itämeren lahti Saltsjön kohtaavat toisensa. Mälarenilla on siellä kaksi hyvin lyhyttä laskujokea, Norrström ja Slussen, ja Tukholman vanhakaupunki sijaitsee niiden väliin jäävällä Stadsholmenin saarella.
Epävirallisesti Tukholman kunta jaetaan yleensä kolmeen osaan, sisäkaupunkiin (innerstaden), Länsi-Tukholmaan (västerort) ja Etelä-Tukholmaan (söderort).
Sisäkaupunki muodostuu Södermalmista, Norrmalmistaista, Östermalm, vanhastakaupungista sekä Kungsholmenista, eli suurin piirtein kaupunginosista, jotka aiemmin olivat kaupungin tullimuurien sisäpuolella (innanför tullarna). Nykyisinkin entiset tulliportit muodostavat rajan kantakaupungin ja esikaupunkien välille.
Tukholman pääkatu on Drottninggatan. Muita tunnettuja katuja on muun muassa Strandvägen ja Birger Jarlsgatan, sekä vanhassakaupungissa sijaitseva Mårten Trotzigs gränd, joka on kaupungin kapein kuja.
Tukholman korkein luonnollinen piste on Vårbergin kaupunginosan Vikingaberget, joka on 77 metriä korkea.
Tukholman saaret
Tukholma on tunnettu monista saaristaan. Merkittävin näistä on Stadsholmenin saari jolla Tukholman vanhakaupunkiille suurimmaksi osaksi sijaitsee. Vanhakaupunki leviää myös läheisille
Riddarholmen, Strömsborgille ja
Helgeandsholmenille jossa muun muassa
Ruotsin valtiopäivätalo sijaitsee.
Stadsholmenin eteläpuolella levittäytyy Södermalmin eli Åsön saari. Stadsholmenilta pääsee Södermalmille Slussenlle yli. Södermalmilta on siltayhteys pienemmille Reimersholme ja Långholmenilleille jotka sijaitsevat Mälarenissa. Mälarenissa sijaitsevat myös Stora ja Lilla Essingen saaret joiden yli johtaa muun muasaa Essingeledenin moottoritie kaupungin eteläpuolelta Kungsholmenille.
Stadsholmenin itäpuolella Saltsjössa sijaitsee Djurgårdenin eli Valdemarsön saari, jossa sijaitsevat muun muassa Skanssenin ulkoilmapuisto ja Vasa-museo. Djurgårdenin eteläpuolella sijaitsee pienempi Beckholmen.
Saltsjön puolella sijaitsevat myös pienemmät Skeppsholmen ja Kastellholmen, joista on siltayhteys Norrmalmin kaupunginosaan. Saarista osa kuuluu Ekoparken-luonnonpuistoon.
Luonnonsuojelualueet
Tukholman kunnan alueella sijaitsee seitsemän eri luonnonsuojelualuetta jotka kattavat 6,9% kaupungin kokonaispinta-alasta ja 12,7% kaupungin viheralueista. Suurimpia näistä alueista ovat Flatenin luonnonsuojelualue kunnan kaakkoisosassa (pinta-ala 760 ha) ja Hanstan luonnonsuojelualue (280 ha) jotka ovat osa suurempaa Järvafältin suojelualuetta. Osa alueista kuuluu
Natura 2000-ohjelmaan.
[Stadens reservat ]
Tukholman kaupunginosat ja kaupunginosa-alueet
Kartta Tukholman 14 kaupunginosa-alueesta
Tukholma on jaettu kaupunginosiin (
stadsdel) vuodesta
1904 lähtien. Vuonna 2006 kaupungissa oli 117 kaupunginosaa, joista 21 sijaitsee sisäkaupungissa, 44 Länsi-Tukholmassa ja 52 Etelä-Tukholmassa. Kaupunginosat vaihtelevat pinta-alaltaan 758 hehtaarin suuruisesta Hässelby Villastadiinista kuuden hehtaarin kokoiseen
Riddarholmen.
Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu hallinnollisiin kaupunginosa-alueisiin (stadsdelsområde), jotka päättävät itse kouluista ja muista sosiaalipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa alueiden valtuustot (stadsdelsnämnd). Kaupunginosa-alueita on yhteensä 14, ja ne jaetaan edelleen kaupunginosiin.
Tukholman perinteiset tulliportit
- Hornstull (lounaissuuntaan)
- Skanstull (etelään)
- Danvikstull (itään)
- Vintertull (kaakkoon)
- Roslagstull (koilliseen)
- Norrtull (pohjoiseen)
- Fridhemsplanin tulli (luoteeseen)
Ilmasto
| Kuukausi
| tammikuu
| helmikuu
| maaliskuu
| huhtikuut
| toukokuu
| kesäkuu
| heinäkuu
| elokuu
| syyskuu
| loka
| marras
| joulu
| vuosi
|
| Lämpötila °C (keskiarvo)
| −1
| −1
| 3
| 9
| 16
| 21
| 22
| 20
| 15
| 10
| 5
| 1
| 10
|
| Alhaisin lämpötila °C (keskiarvo)
| −5
| −5
| −3
| 1
| 6
| 11
| 13
| 13
| 9
| 5
| 1
| −3
| 2.5
|
| Sadetta mm
| 39
| 27
| 26
| 30
| 30
| 45
| 72
| 66
| 55
| 50
| 53
| 46
| 539
|
| Sadepäiviä (keskiarvo)
| 18
| 15
| 13
| 11
| 11
| 12
| 15
| 14
| 15
| 14
| 17
| 18
| 173
|
>
| Lähde: World Weather Information Service
|
Talous
Ericssonin entinen pääkonttori Telefonplanilla Tukholman eteläpuolella. Ericsson on Tukholman suurin yksityinen työnantaja (8430 työntekijää vuonna 2004)
Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Tukholma on historiallisesti ollut tärkeä merenkäynti- ja teollisuuskaupunki, mutta nykyään pankki- ja taloussektorit ovat kaupungin tärkeimpiä aloja. Yhdessä ne työllistävät noin 45 000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu informaatioteknologiaan. Kista Science Park'ia on yritetty jopa verrata
Piilaakson kanssa. Myös
biotekniikka on yksi eniten kasvavista alueista.
Tukholman kunta työllisti vuonna 2006 45 452 henkilöä. Suurin yksityinen työnantaja oli Ericsson. Muita suuria työnantajia olivat Posten, Skandinaviska Enskilda Banken ja Föreningssparbanken
Tukholman pörssin 99 tärkeimmästä yhtiöstä 67 %:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa tai Suur-Tukholman alueella. Ruotsin yli 200 työntekijän yhtiöistä 45 %:n pääkonttori sijaitsee Tukholman alueella.
Tukholman työttömyysaste oli vuonna 2004 noin 3,7% (n. 18 700 henkilöä). [http://www.usk.stockholm.se/internet/omrfakta/omrfakta.asp?omrade=t0&typ=total] Tukholmalaisten keskivertotulo vuodessa oli vuonna 2004 227 200 kruunua (noin 24 707 euroa), kun koko maan keskiverotulo oli 196 800 kruunua. [http://www.stockholm.se/upload/Fackforvaltningar/Utrednings-%20och%20statistikkontoret/Statistisk%20%C3%A5rsbok/17storstad.pdf]
Tukholman kunnallisvero oli vuonna 2005 30,35% (Ruotsin kunnallisveron keskiarvo on noin 31,6%), josta 18,08 % menee kunnalle ja loput 12,27% Tukholman läänin maakäräjille (landsting).
Liikenne
Tukholman julkinen liikenne koostuu
busseista ja erityyppisistä
junista, mukaan lukien maanalainen. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa
Storstockholms Lokaltrafik (SL). Päivittäin lähes 650 000 ihmistä matkustaa SL:n junissa ja busseissa.
Kaupungista 42 km pohjoiseen sijaitsee Tukholman kansainvälinen Arlandan lentoasema, joka on myös alueen suurin. Tukholman kunnan alueella sijaitsee Bromman lentoasema, jolta lähtee etupäässä sisämaanlentoja, varsinkin pienillä koneilla. Lisäksi yksityiskoneiden käyttö on keskittynyt Bromman lentokentälle. Muita tärkeitä Tukholman lähellä olevia lentoasemia ovat Skavstan lentoasema Nyköpingissä ja Västeråsin lentoasemaissa Västerås.
Tukholman läänin maakäräjien omistama Waxholmsbolaget on vastuussa vedenpäällisestä julkisesta liikenteestä Tukholman saaristonssa. Tukholma on yksi Itämeren tärkeimmistä satamakaupungeista. Päivittäinen laivayhteys Tukholmasta on Viking Line, Silja Line ja muiden varustamojen aluksilla Helsinkiunin, Turku, Tallinnaan ja Maarianhaminaan.
Tukholman läpi kulkevat eurooppatiet E4, E18 ja E20. Tukholman monista moottoriteistä eniten liikennettä on E4:ään kuuluvalla Essingeledenillä. Toinen tärkeä moottoritie on Södra Länken, joka yhdistää Essingeledenin Nynäshamniin johtavaan Riksväg 73t:een. Tukholmaan on pitkään suunniteltu kehätieä, joka kiertäisi kaupungin länsipuolelta. Tukholman ohitustiehen on suunnitteilla E4:n eteläpuolelle ja kulkee Lovönin saaren (jossa muun muassa Drottningholmin linna sijaitsee) alitse tunnelissa ja toiselle puolelle Länsi-Tukholmaan Hässelbyn lähistölle, jossa se tulee liittymään E18-moottoritiehen. Näiden suunnitelmien toteutuminen on kuitenkin varsin kaukana tulevaisuudessa, koko projekti maksanee noin 25 miljardia kruunua vuoden 2006 rahanarvossa.
Ruuhkamaksut
Lisääntyneen autoliikenteen takia Tukholmassa on käytössä ruuhkavero (trängselskatt) sisäkaupungin alueella. Ruuhkavero otettiin käyttöön 1. heinäkuuta 2007. Aikaisemmin ruuhkaveroa oli kokeiltu 2. tammikuuta 2006-31. heinäkuuta 2006 välisenä aikana. Vero ei koske muun muassa ulkomailla rekisteröityjä autoja ja Vägverketin normien mukaisia luonnonystävällisiä kulkuneuvoja.
Tukholman sosiaalidemokraatit menivät vuoden 2002 vaaleihin luvaten, että ruuhkaveroa ei otettaisi käyttöön. Ruuhkavero otettiin kuitenkin koekäyttöön, jotta sosiaalidemokraatit saisivat hallituksessa Ympäristöpuolueen tuen. Tukholmalaiset saivat päättää kokeilukauden jälkeen 17. syyskuuta 2006 käytävien kunnallisvaalien yhteydessä, halutaanko ruuhkaveroa jatkaa. Tukholman kunnan asukkaat olivat maksun puolesta, mutta läänin muut kunnat olivat kielteisiä maksulle. Ruuhkaveron tavoitteena oli vähentää autoliikenteen määrää 10–15 prosenttia ruuhka-aikana, mikä onnistui odotuksia paremmin. Jopa joka viides auto jäi pois liikennemääristä maksun aikana. Samalla panostettiin joukkoliikenteeseen ottamalla käyttöön uusia busseja ja lisäämällä metron vuoroja.
Vuonna 2006 uusi porvarillinen enemmistö Tukholman kaupungintalossa päätti että ruuhkamaksut otettaisiin taas käyttöön 1. heinäkuuta 2007. Heinäkuu on tosin aina maksuton lomien vuoksi, joten käytännössä maksut alkoivat uudestaan 1. elokuuta 2007. Enemmistöt niin valtiopäivillä kuin kaupungintalossa ovat päättäneet, että tällä kertaa tulot käytetään erilaisiin tieprojekteihin, mm. Tukholman länsipuolelta kiertävä ohitustie.
Kiskoliikenne
Metro
Tunnelbanan C20-tyyppinen juna T-Centralenin asemalla. Suurin osa Tukholman metron asemista sijaitsee kuitenkin kuvan asemasta poiketen maan päällä
Vuonna 1950 käyttöön otettu
Tunnelbanan eli metro koostuu 3 eri linjasta ja 100 asemasta. Asemista 47 sijaitsee maan alla ja loput 53 maan päällä. Metron pääasema T-Centralennin kautta kulkee päivittäin 219 000 ihmistä. T-Centralen sijaitsee kaupungin keskustassa,
Sergelin tori ja Vasagatanin välissä. Sieltä on myös yhteys Tukholman keskusrautatieasemalle ja
Tukholman linja-autoterminaaliin.
Tukholman kautta kulkeva junaliikenne on vilkasta. Junia kulkee Uppsalaan, Eskilstunaiinan ja
Norrköping.
Kulttuuri
Tukholmassa sijaitsee yli 70 museota, 57 teatteria, 96 elokuvateatteria ja 129 taidegalleriaa. Kaupungissa sijaitsee myös kuninkaallinen ooppera ja baletti. Suurin osa Ruotsin media-alan yrityksistä sijaitsee myös Tukholmassa. Kaupungin kulttuuritarjontaa rahoittavat itse kaupungin lisäksi Ruotsin valtio ja yksityiset tahot.
[Stockholm: The Cultural Capital of Scandinavia ]
Media
Tukholmassa sijaitsee Ruotsin yleisradioyhtiöiden Sveriges Radion ja
Sveriges Televisionin pääkonttori. Noin puolet SVT:n toiminnasta on sijoitettu Tukholmaan ja loput ympäri maata.
Myös Ruotsin suurimman kaupallisen televisiokanavan
TV4:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Paikallisia tv-kanavia ovat esimerkiksi Kanal Lokal Stockholm ja 'public access' kanava Öppna Kanalen Stockholm.
[Kanal Lokal Stockholm Öppna Kanalen Stockholm ]
Ruotsin suurimmaat kustantajat, kuten Bonnierin sijaitsevat myös Tukholmassa. Kaupungin suurimpia lehtiä ovat ilmaisjakelulehti Metro (690 000 lukijaa), joka aloitti toimintansa Tukholmassa vuonna 1995. Tukholmasta lehti on levinnyt 21 eri maahan. Muita ilmaisjakelulehtiä ovat Stockholm City (580 000 lukijaa) ja Punkt SE (294 000 lukijaa).
Kirjallisuus
Merkittäviä tukholmalaisia ja Tukholmaa kuvanneita kirjailijoita ovat
August Strindberg (1849 - 1912) ja
Hjalmar Söderberg (1869-1941). Runoilija ja lauluntekijä
Carl Michael Bellman (1740–1795) tunnetaan persoonallisista Tukholma-kuvauksistaan jotka tuovat esille kaupungin alaluokan elämän 1700-luvulla.
[Kirjailijoiden Tukholma ] Myös lastenkirjoistaan tunnettu
Astrid Lindgren asui suurimman osan elämästään Tukholmassa, ja osa hänen kirjojensa tapahtumista sijoittuvat Tukholmaan.
[Astrid Lindgrens underbara värld ]
Tukholman kaupunginkirjasto on Ruotsin suurin kunnallinen kirjasto. Kaupunginkirjastoissa on vuosittain 5.4 kävijää. Pääkirjaston rakennus Sveavägenin ja Odengatanin risteyksessä on tunnetun arkkitehti Gunnar Asplundin piirtämä. Pääkirjaston lisäksi kirjastolla on 40 haaraosastoa eri puolilla kuntaa. Erikoisuutena on esimerkiksi Tukholman kulttuuritalossa sijaitseva Serieteket, joka on Ruotsin ainoa sarjakuviin erikoistunut kirjasto.[The City's culture ]
Nähtävyydet
Ilmakuva Tukholman vanhankaupungin ja Riddarholmenin yltä.
Tukholman museoista suosituimpia ovat ulkoilmamuseo
Skansen (1 294 000 kävijää vuonna 2004), historiallista
Vasa-laivaa esittelevä
Vasa-museo (860 000 kävijää) ja nykytaiteen museo
Moderna museet (681 000 kävijää)
[http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99966.pdf].
Muita museoita ovat muun muassa
Biologinen museo,
Merihistoriallinen museo,
Nobel-museo,
Nordiska museet,
Tukholman armeijamuseo ja
Tukholman kaupunginmuseo. Myös
Ruotsin kansallismuseo,
Ruotsin arkkitehtuurimuseo ja
Ruotsin luonnonhistoriallinen museo sijaitsevat Tukholmassa. Kaupungin taidegallerioista huomattavimpia on
Liljevalchin taidehalli.
Museoiden lisäksi suosittuja kohteita Tukholmassa ovat Kulturhuset (3 081 000 kävijää vuonna 2004), Globen (1 350 000 kävijää) ja huvipuisto Gröna Lund (1 010 000 kävijää).[http://www.stockholm.se/files/99900-99999/file_99966.pdf] Tukholmassa sijaitsee UNESCO:n maailmanperintöluettelon kuuluva Skogskyrkogården. Kaupungin lähialueella, Ekerön kunnassa, sijaitsee myös luetteloon kuuluva Drottningholmin linna, joka toimii kuningasperheen yksityisasuntona.
Tukholman kirkkonähtävyyksiin lukeutuu muun muassa kaupungin evankelis-luterilainen tuomiokirkko eli Suurkirkko, saksalaiselle Pyhän Gertrudin seurakunnalle kuuluva Saksalainen kirkko ja Riddarholmenin kirkko, joka on kaupungin vanhin säilynyt rakennus.[States fastighetsverk, Riddarholmskyrkan ] Lukuisten kirkkojen lisäksi kaupungissa sijaitsee Tukholman synagoga ja Tukholman moskeija.
Muita nähtävyyksiä
Arkkitehtuuri
Tukholman vanhimman kaupunginosan, Vanhankaupungin, katukaava on peräisin keskiajalta ja se seurailee vanhoja kaupungin muureja. Vanhankaupungin vanhin rakennus on
Riddarholmskyrkan, joka on peräisin 1200-luvun lopulta. Muita keskiaikaisia rakennuksia ovat muun muassa
Storkyrkan.
Ruotsin suurvalta-ajan rakennuksista merkittävimpiä ovat esimerkiksi Nicodemus Tessin vanhemman ja Jean de la Valléen suunnittelema Bonden palatsi ja Simon De la Valléen suunnittelema Riddarhuset.
1910- ja 1920-luvut oli ruotsalaisen arkkitehtuurin loistokautta ja ruotsalaisesta tyylistä käytettiin nimitystä 'Swedish Grace'. Tuohon aikaan rakennettiin muun muassa Tukholman kaupungintalo, Carl Bergstenin piirtämä Liljevalchin taidehalli. Gunnar Asplundin suunnittelema Tukholman kaupunginkirjasto taas edustaa modernismia jota kutsuttiin nimellä 'Swedish Modern'.
Hyvin kiistelty tapahtuma Tukholman kaupungin arkkitehtuurin historiassa tapahtui 1960-luvulla kun 1800-luvulla rakennettu Klarakvarteret revittiin. Nykyään kaupungin uudet rakennukset edustavat paluuta niukkaan ja puhtaaseen suunnitteluun.
Tukholman maanalaista, jota alettiin rakentaa 1940-luvulla, mainostetaan maailman pisimpänä taidenäyttelynä ja monet muotoilijat ja arkkitehdit ovat antaneet maanalaisen asemille oman ilmeen.
Urheilu
Globen on yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista ja Djurgården IF:n jääkiekkojoukkueen kotiareena. Globeninssa järjestetään myös usein konsertteja ja muita tapahtumia
ja
jääkiekko ovat kaupungin suosituimpia urheilulajeja. Suosituimmat jalkapalloseurat ovat
Djurgårdens IF,
Hammarby IF ja solnalainen
AIK.
Tukholman olympiastadion, tai yleisemmin vain Tukholman stadion, rakennettiin vuosina 1910–1912 vuoden 1912 kesäolympialaisia varten. Olympialaisten jälkeen Tukholman stadionilla on järjestetty useita urheilutapahtumia ja konsertteja. Stadion on Djurgårdens IF:n kotikenttä. Parhaimmillaan stadionille mahtuu 14 160 katsojaa. Djurgårdenin jääkiekkojoukkueen kotiareena on Globen ja pienempi Hovet, yksi maailman suurimmista pallomaisista rakennuksista. Globenissa on järjestetty Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut kahdesti, vuonna 1989 ja vuonna 1995, jolloin Suomi voitti kultaa.
Koulutus
Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunk
Stockholm
Stockholm
Stockholm
Stockholm
Stockholm
)
)
)
.jpg'))
)
)
)
)
)
)
)