www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-29
  Tänne linkitetyt sivut 
Bangladesh
Ilmaston lämpeneminen
Joki
Kasvihuoneilmiö
4. maaliskuuta
Lista linkeistä » 1967
1824
Portugali
Kuortane
Hieskoivu
Liechtensteinin historia
Wuchangin kansannousu
Dhaka
Uskontojen synty
Pato
KV21
Ivalo
Blues
Sää
Sadanta
Uhka
Hydrologia
Houston
Greenpeace
Kasvihuonekaasu
Charlie Patton
Lista linkeistä » Ilmaston lämpenemisen vaikutukset
Antiikin olympialaiset
Adige
Hasardimaantiede
Kalkkinen
Gardon
Baby Sweetcorn
Valtimonjoki
Muovikassi
Mandylion
Ilmastopakolaisuus
Oregon Petition
Jäätikköjärvi
Lauttasaarensalmi
Renkkusilta
Puujoki (joki)
  Muut kielet 
daOversvømmelse
deHochwasser
frInondation
noFlom
svÖversvämning
Luokka: Hydrologia Luonnonilmiöt

Tulva

Tulva Pohjois-Carolinassa 1916

Tulva Pohjois-Carolinassa 1916

Tulviva Skawassa-joki Puola

Tulviva Skawassa-joki Puola

vuonna 2001

Tulva tarkoittaa vedenpinnan nousua siten, että vesimassa siirtyy maa-alueelle missä tavallisesti ei ole vettä. Tulvan seurauksena veden alle joutuu usein alueita, joille sitä ei toivottaisi, eikä tulvimista ehditä estää. Esimerkiksi joen tulviminen voi tuoda maantielle niin paljon vettä, että autolla ajo paikan yli käy mahdottomaksi tai tulvavesi leviää asuintalojen kellareihin.

Tulvia syntyy monella tavalla. Yleinen tulvan syy on keväisin sulavat lumet. Sulanut vesi kuormittaa jokia ja nostaa niiden veden pintaa. Oman vaikeutensa tekevät myös jääpadot, jotka paikallisesti voivat nostaa veden pinnan huomattavasti normaalia korkeammalle. Jääpatoja on pyritty räjäyttämään tai kaivamaan auki erilaisin konein. Jokien pintaa voi myös nostaa pitkäaikaiset ja rankat sateet. Tulvia voidaan kutsua syöksy- tai hyökytulviksi, mikäli ne ovat erittäin nopeita ja menevät nopeasti ohi.

Maailmalla tulvia aiheuttaa edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi tulivuoren purkaukset, jotka sulattavat nopeasti lunta. Myös kovat rankkasateet voivat johtaa tulviin. Tropiikissa sadekautena jokien reunamaat joutuvat monesti joka vuosi tulvan alle. Tulvat aiheuttavat myös usein maanvyörymiäjaja. Tulvia voidaan ehkäistä rakentamalla pato ja pengertämällä rantoja. Tulva-allas on alue, jolle tulviva vesi voidaan päästää, jotta suuremmilta vahingoilta vältyttäisiin.

Tulvat voivat myös aiheutua merten rannoilla tuulesta. Erityisesti Itämerellä, joka on sisämeri, voi suuresta tuulesta johtuen siirtyä vettä sen rannoille ja haitata rantojen asukkaita näin ollen alueellisesti.

Semiarideilla seuduilla sateet voivat aiheuttaa äkillisiä tulvia kun kuiva maa ei pysty absorboimaan kaikkea sadevettä. Kuiva maa infiltroi eli imee sadevettä kyllästymispisteeseensä saakka, jonka jälkeen satavat vedet jäävät maanpinnalle aiheuttaen tulvia. Samankaltaisia tulvia voi esiintyä myös kylmillä seuduilla, joissa maa ei roudan takia pysty infiltroimaan sadevettä.

Hetkellisiä tulvajärviä voi myös aiheutua jokien suiden salpautuessa esim. runsaan kasvuston vuoksi. Etenkin Amazonasin joella koetaan usein tulvajärviä (block valley lakes), jotka muuttavat alueen ekosysteemiä kausittain.

1 Tulvajokia Suomessa
2 Katso myös
3 Aiheesta muualla

Tulvajokia Suomessa

Suomessa on muutamia isoja jokia, joilla on suuret valuma-alueet ja jotka etenkin keväisin keräävät paljon vesimassaa lumen ja jään sulaessa.

Erityisesti Pohjanmaan joet ovat tulvaherkkiä, koska ne virtaavat laakeilla alueilla. Lumen sulaminen keväällä tapahtuu koko jokien pituudelta samaan aikaan, koska joet virtaavat idästä länteen ja vettä tulee lyhyessä ajassa paljon.

Aivan erikoinen oli joulukuussa 2006 tilanne Pohjois-Pohjanmaalla, jolloin ensin oli kovat pakkaset, jolloin maa jäätyi. Sitten lämpötila oli pitkiä aikoja plusasteita ja satoi viikkoja. Tuloksena oli, että vesi nousi 10.12.2006 Pohjois-Pohjanmaan joissa (esim. Pyhäjoessa) tulvakorkeuteen.

Katso myös

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.