Tuntematon sotilas

Tuntematon sotilas on Väinö Linnan 3. joulukuuta 1954 ilmestynyt romaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa. Esikuvana on Linnan oma yksikkö, joka kuului eversti Pietari Autin komentamaan Jalkaväkirykmentti 8:aan (JR 8). Kirja on julkaistu myös alkuperäisessä lyhentämättömässä muodossaan nimellä Sotaromaani (2000).

Kirjan piirteitä ovat värikkäät henkilöt, murteiden käyttäminen dialogissa ja sodan kuvaaminen rivimiehen näkökulmasta. Kirjaa on pidetty myös sodanvastaisena ja vastapainona runebergiläiselle sotasankaritraditiolle, joksi Linna itse sen esittikin. Tunnetun takakansitekstinsä mukaan romaani on 'sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki'.

Tosin jotkut kriitikot ovat väittäneet romaanin korvanneen runebergiläisen sankarimyytin vain siitä lopulta melko pintapuolisesti eroavalla 'sisu'-hengen ylistyksellä. Kirja herätti ilmestyessään paheksuvaa keskustelua, koska siinä esiteltiin suomalaisesta sotilaasta myös paheellisia puolia kuten alkoholinn käyttöä. Teoksen väitettiin myös loukkaavan lottien kunniaa.

Tuntematon sotilas on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista, ja monet sen henkilöistä ovat saavuttaneet suorastaan arkkityyppisen statuksen suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan maineeseen ovat vaikuttaneet vahvasti siitä tehdyt elokuva- ja näyttämösovitukset. Kirjan pohjalta on tehty kaksi samannimistä elokuvaa ja useita teatteriversioita.

Keskeiset henkilöt

• Alikersantti Antero Rokka: Kannakselainen, alati äänessä oleva, pirteä vanhempi reserviläinen, joka saapuu täydennyksenä syksyllä 1941, ja jonka ilmiömäiset soturinkyvyt olisivat tehneet hänestä Mannerheim-ristin ritarin, mutta jonka piittaamattomuus armeijan kurista lopulta estää kunniamaininnan. Haavoittuu lievästi kesällä 1944 olkapäähän.
• Luutnantti Vilho Koskela: konekiväärijoukkueen vaitelias kansanmies ja erittäin pätevä, miestensä ihannoima johtaja. Tuntee kuuluvansa enemmän miehistön kuin upseerien joukkoon ja lyökin humalassa yhtä jälkimmäisistä. Hämäläinen pienviljelijän poika ja keskeinen henkilö myös Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanissa. Kaatuu kesällä 1944 panssaria tuhotessaan.
• Kersantti Urho Hietanen: optimistinen ja maanläheinen varsinaissuomalainen aliupseeri, joka suhtautuu muihin ihmisiin, jopa vihollisiin, välittömästi ja hyväntahtoisesti. Hän on rohkea soturi, joka ylenee kersantiksi tuhottuaan panssarivaunun miinalla. Kaatuu haavoittumisen jälkeen kesällä 1944 venäläisten väijytyksessä.
• Kapteeni Jorma Kariluoto: idealistinen ja naiivi nuori porvariperheen poika, joka on ammentanut aatteensa kansallisromanttisesta propagandasta. Kasvaa sodan aikana pelokkaasta nuorukaisesta urheaksi sotapäälliköksi. Kaatuu hyökkäystä johtaessaan kesällä 1944
• Alikersantti Vanhala: alati hihittelevä, kaikkiaan asioihin huumorilla suhtautuva mies, jolle erityisesti propaganda, sekä venäläisten että suomalaisten, on suuri ilon lähde. Selviää sodasta.
• Alikersantti Yrjö Lahtinen: juro ja hapan tamperelainen kommunisti, joka pitää hyökkäyssotaa pelkkänä rosvoretkenä ja ihailee ääneen Neuvostoliittoa, mutta taistelee silti yhtenä parhaimmista. Kaatuu keväällä 1942 konekivääriä pelastaessaan.
• Alikersantti Lehto: synkkä ja äärimmäisen kova tamperelainen ryhmänjohtaja, joka ajautuu ilmiriitaan kapteeni Lammion kanssa jäätyään kiinni luvattomasta poistumisesta ja muonavarkaudesta. Osoittaa säälimätöntä vihaa kaikenlaista heikkoutta ja 'henkevyyttä' kohtaan. Syyllistyy julmuuksiin sodassa. Haavoittuu syksyllä 1941 venäläisten väijytyksessä ja ampuu itsensä.
• Sotamies Rahikainen: hieman viheliäinen ja ilkikurinen savolainen sotilas. Toimii joukkueensa yleisenä muonanhankkijana ja kauppamiehenä. Selviää sodasta täysin naarmuitta,joskin hän joutuu melko harvoin 'kuulan tielle' eli taistelun keskelle.
• Majuri Lammio: ylimielinen ja pedantti helsinkiläinen ammattiupseeri, jolta puuttuvat ihmisten johtamiseen tarvittavat ominaisuudet. Hän penää jatkuvasti tiukkaa kuria ja ajautuu riitoihin niin Lehdon kuin Rokan ja Honkajoenkin kanssa. Selviää sodasta.
• Sotamies Aarne Honkajoki: omituinen miekkonen Hämeenlinnasta (joskin ehtinyt liikkua ympäri maata jo ennen sotaa), joka kuljeskelee rintamalla jousipyssyn kanssa ja käyttää aikaa ikiliikkujan keksimiseen. Saapuu haavoittumisen jälkeen täydennyksenä kesällä 1942 aiemmin 50. jalkaväkirykmentissä palvelleena. Hän on ottanut yleisen hauskuuttajan roolin olemalla suhtautumatta mihinkään vakavasti ja kiertelee korsuissa esittämässä esimiesten mielestä sodanjohtoa irvailevia näkemyksiä. Tällöin hän ajautuu ongelmiin kapteeni Lammion kanssa. Selviää sodasta.
• Sotamies Susi: Antero Rokan pakkitoveri jo talvisodan ajoilta. Hiljainen kannakselainen, joka on kuin kumppaninsa varjo. Susi ei tee mitään omin päin ja antaa yleensä Rokan puhuakin puolestaan. Haavoittuu kesällä 1944.
• Kapteeni Kaarna: iäkäs ja kokenut jääkäriupseeri, joka toimii konekiväärikomppanian ensimmäisenä päällikkönä. Hän on isähahmo miehilleen ja hyvin pidetty mies. Hän tapattaa itsensä ensimmäisessä taistelussa kesällä 1941.
• Alikersantti Määttä: vaitonainen ja eleetön kainuulainen pikkumies, joka valittamatta ja väsymättä hoitaa kaikki saamansa tehtävät. Hän kohoaa rivimiehestä ryhmänjohtajaksi sodan mittaan. Selviää sodasta.
• Sotamies Riitaoja: äärimmäinen pelkuri, arka ja heikko keskisuomalaisnuorukainen, joka joutuu kovan Lehdon simputtamaksi, koska uskaltaa ja jaksaa vähemmän kuin muut. Hän ei myöskään kestä niin paljon asioita kuin muut, eikä hänestä ole edes patruunankantajaksi. Kaatuu syksyllä 1941 venäläisten väijytyksessä panikoiduttuaan.
• Sotamies Asumaniemi: nuori helsinkiläinen täydennysmies ja taitava taistelija, joka ei pelkää mitään ja pitää sotaa kuin eräänlaisena urheilukilpailuna oikeastaan uskomatta, että hän itse voisi kuolla, mutta hän kaatuu kesällä 1944 viimeisissä taisteluissa.
• Sotamies Salo: varsin pienikokoinen, naiivi ja yksinkertainen keskipohjalainen mies, joka uskoo loppuun asti sodan oikeutukseen ja ottaa todesta sotapropagandan, vaikka muut sille nauravatkin. Soturina hän on nipin napin keskinkertainen. Haavoittuu ja menettää jalan kesällä 1944 ilmahyökkäyksessä.
• Sotamies Viirilä: täysin ruokoton, hävytön ja mistään säännöistä piittaamaton resupekka, joka on ilmiömäinen konepistoolimies. Hän on irvikuva sotilaasta, mutta silti erinomainen sellainen - ja näin suunnaton päänvaiva esimiehilleen. Everstiluutnantti Karjula ampuu Viirilän kesällä 1944.
• Alikersantti Mäkilä: stereotyyppisesti äärimmäisen saita laihialainen, joka talousaliupseerin toimessaan pihtaa varusesineitä melkein henkensä kaupalla. Hän on harras uskovainen ja tarvittaessa rohkeakin mies. Kaatuu kesällä 1944 viedessään ruokaa etulinjaan.
• Majuri Sarastie: pataljoonan komentaja. Sarastie pitää itseään sivistyneenä esimerkiksi Karjulaan verrattuna. Kaatuu kesällä 1944 venäläisten vallatessa Sarastien komentopaikan.
• Everstiluutnantti Uuno Eemeli Karjula: johtaa loppusodan suurtaisteluja. Saa ankaria raivokohtauksia ja ampuu sotamies Viirilää rintaan. Haavoittuu vakavasti neuvostopanssarin ammuttua kranaatin hänen viereensä kesällä 1944. Sarastie on todennut, että Karjula on niitä miehiä, jotka ilman armeijaa tai vanginvartijanvirkaa olisivat rikollisia ja että pelkkä sattuma lähdössä ratkaisee, kummalta puolen ristikkoa katsellaan.
• Vääpeli Korsumäki: iäkäs kantavääpeli, joka suhtautuu asioihin maanläheisesti ja hoitaa työnsä hyvin. Kaatuu syksyllä 1941 ilmahyökkäyksessä.
• Vääpeli Sinkkonen: kantavääpeli, saapuu Korsumäen kuoleman jälkeen tämän tilalle. Painottaa kuria ja ohjesääntöjä Lammion tyyliin. Ei kuitenkaan pysty hoitamaan huoltotoimintaa sodan kaoottisissa oloissa kasarmeihin tottuneena, vaan huolto jää Mäkilän osaamisen varaan. Selviää sodasta.

Elokuvat

• Tuntematon sotilas – Edvin Laineen ohjaus vuodelta 1955
• Tuntematon sotilas – Rauni Mollbergin ohjaus vuodelta 1985

Teatteriversiot

Pyynikki

Edvin Laine ohjasi Tuntemattomasta sotilaasta teatterisovituksen Pyynikin kesäteatteriin vuonna 1961, kuusi vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen. Näytelmässä oli mukana monia elokuvan näyttelijöitä, muun muassa Kosti Klemelä, Veikko Sinisalo, Åke Lindman, Matti Ranin ja Olavi Ahonen. Rokkana nähtiin Tapio Hämäläinen. Esityksestä tuli Suomen kaikkien aikojen katsotuin kesäteatterinäytelmä: sitä esitettiin yhdeksän kesän ajan ja se keräsi yhteensä lähes 350 000 katsojaa.

Muita versioita

Tuntematon sotilas on sovitettu teatteriin useita kertoja myöhemminkin, viimeksi Ryhmäteatteri Suomenlinnan kesäteatterissa vuonna 2007.

28.11.2007 saa ensi-iltansa näytelmäkirjailija- ohjaaja Kristian Smedsin sovittama ja ohjaama versio Tuntemattomasta sotilaasta Suomen kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Versio on kansallisteatterin Suomen itsenäisyyden 90 -vuotis juhlanäytelmä. Kansallisteatterin versiosta lisätietoja löytyy http://www.tuntematonsotilas.com

Parodioita

• Suomalaisen huumorimusiikkiryhmä Lapinlahden lintujen toisessa tv-viihdesarjassa Maailman kahdeksan ihmettä (1990) esitetään parodia Tuntemattomasta sotilaasta.

• Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan esittämässä viihdesarjassa Manitbois (1992) esitetään erikoisjakso jossa esitetään Tuntematon sotilas 3 - 'megabudjetilla tehty 'hämmentävä spektaakkeli', jossa Petelius ja Kalliala esittävät sotilasmiehiä.

Aiheesta muualla

• Helsingin Sanomat: Purnaajan sota. Toini Havun arvostelu Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta 19. joulukuuta 1954.
• Viljam Pylkäs, Antero Rokan esikuva
• Kauko Rummukainen, Rahikaisen esikuva
• Toivo Kärnä, kapteeni Kaarnan esikuva