Tupakoinnin yleisyys
Suomessa nuorista (13-17 v.) tupakoi vähintään kerran viikossa noin 20-25%. Tupakointi on nykyään yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Vuonna 2003 miehistä 35% ja naisista 26% tupakoi vähintään satunnaisesti. Tupakoinnin yleisyys riippuu sosiaalisesta sijoittumisesta, yleisintä se on vähiten koulutetuilla ja vähäisintä korkeasti koulutetuilla ihmisillä. Tupakoinnin haitoista tiedotetaan nuorille suhteellisen hyvin Suomessa. Tupakointiin liittyy kuitenkin sosiaalisia ja psykologisia seikkoja, jotka saavat sen näyttämään houkuttelevalta monille nuorille. Tutkimusten mukaan monet nuoret kokevat tupakoinnin jonkinlaisena aikuistumisriittinä, josta he kuvittelevat luopuvansa piakkoin. Tavasta on kuitenkin usein vaikeaa päästä eroon.
Riippuvuus
Tupakan käytön on useissa tieteellisissä tutkimuksissa huomattu aiheuttavan nopeasti voimakkaan riippuvuuden. Fysiologisen riippuvuuden aiheuttaa erityisesti tupakassa oleva nikotiini, jonka aivokemiallisiin vaikutuksiin tottuu nopeasti. Tuoreimpien tutkimustulosten mukaan tupakka muuttaa aivoja huomattavan pysyvästi tavalla, joka edistää riippuvuutta. Nikotiinin palkitsevuusvaikutus on hyvin pysyvä, ja aiheuttaa tupakoinnin uudelleenaloittamista vuosienkin lopetuskauden jälkeen.[http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2882] 
Psykologinen riippuvuus taas aiheutuu muun muassa siitä, että tupakoinnista tulee osa arkea ja se tarjoaa eräänlaisen rentoutumistauon arjen keskelle. Lisäksi tupakalla käynti on usein sosiaalinen tapahtuma. Näiden syiden takia tupakoinnin lopettaminen on usein hankalaa.
Tupakoinnin haitat
Yleisimpiä tupakoinnin aiheuttamia sairauksia ovat erilaiset syövät, sydänsairaudet, verenkiertohäiriöt- ja sairaudet, krooniset keuhkosairaudet, kuten astmaa sekä krooninen keuhkoputken tulehdus ja siihen liittyvä keuhkoahtauma. Lisäksi tupakointi aiheuttaa impotenssi ja lisää riskiä mahahaavaan. Tupakointi on merkittävin sepelvaltimotaudinnn, aivoinfarkti ja katkokävelyn aiheuttaja. Tupakointi aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin 30 % syöpätapauksista. Tupakointi aiheuttaa keuhkosyövistä 90 %[http://www.cancer.fi/tietoasyovasta/syopataudit/keuhkosyopa/], haimasyövistä 30 %[http://www.who.int/tobacco/research/cancer/en/] ja huomattavan osan myös muista syöpäsairauksista.
Verenkierron häiriöt selittyvät muun muassa sillä, että tupakka supistaa verisuonia, jolloin verenkierto heikkenee ja veritulppia syntyy helpommin. Nikotiini kohottaa myös verenpainetta ja lisää sydämen sykettä, mikä lisää erityisesti sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien akuutteja riskejä.
Savukkeina poltetun tupakan käyttö uhkaa keuhkojen toimintaa, lisää sairastumisenaa riskiä ja huonontaa ääreisverenkiertoa, joka ilmenee raajojen kylmyytenä. Tuorein tutkimus on myös osoittanut että pitkäaikainen tupakointi usein aiheuttaa keuhkoahtaumatauti.
Tupakan poltto saattaa hidastaa myös sikiön kasvua. On havaittu, että tupakoivien äitien synnyttämät lapset painavat keskimäärin 15-250g vähemmän kuin muut lapset. Lisäksi tupakoivalla odottajalla on suurempi riski saada keskenmeno kuin muilla. Yleisyys on jopa kaksi tai kolme kertaa suurempi muihin verrattuna. Tutkimusten mukaan tupakoivan äidin lapsi kuolee 35 % todennäköisemmin vauvaiässä kuin tupakoimattoman.
Suurina annoksina tupakointi voi aiheuttaa pahoinvointia ja muita myrkytysoireita. Ihon pintaverenkierto vähenee, mikä heikentää kylmän sietoa. Tupakan hiilimonoksidi (häkä) heikentää hapen kuljetusta ja heikentää siten fyysistä suorituskykyä.
Tupakoinnin haittoihin lukeutuvat myös savun sivullisille aiheuttamat haitat, joita kutsutaan passiiviseksi tupakoinniksi.
Monissa maissa on rajoitettu tupakointia julkisilla paikoilla, millä pyritään vähentämään tupakoinnin haittavaikutuksia kansanterveydelle. Esimerkiksi Euroopan unionin komission mukaan Euroopassa kuolee joka vuosi yli puoli miljoonaa ihmistä tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Tupakointia rajoittavaa lainsäädäntöä on ainakin Suomessa, Norjassassa, Ruotsi, Yhdysvalloissa, Irlannissassassa, Viro, Alankomaissa, Italiassa ja Kreikassa.
Tupakkalaki Suomessa
Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetussa laissa (tupakkalaki) on kielletty myymästä tai luovuttamasta alle 18-vuotiaille tupakkaa tai tupakointivälineitä. Lain mukaan tupakalla tarkoitetaan tupakkakasvin lehdistä tai sen osista valmistettua nautintoainetta. Näiden lisäksi tupakkalakia sovelletaan tupakkavastikkeisiin, tupakkajäljitelmiin ja tupakointivälineisiin. Tupakkatuotteiden myyntikiellosta alle 18-vuotiaille tulee myyntipaikan yhteydessä tiedottaa ilmoituksella ja tupakkatuotteita saa myydä ainoastaan valvotuissa myyntipaikoissa. Tupakointi kiellettiin Suomessa julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa vuonna 1977. Tupakan ja tupakkatuotteiden suora ja epäsuora mainonta on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1978 lähtien. Työntekijöiden altistumista tupakansavulle työpaikoilla on säädelty tupakkalailla vuodesta 1995. Ravintoloita koskevan tupakkalain ensimmäinen uudistus tuli voimaan vuonna 2000. Toinen uudistus tuli voimaan 1.6.2007, jonka jälkeen tupakointi ei ole ollut sallittua ravintoloissa.
Suomen markkinoilla kokeiltiin 1990-luvulla kuluttajien tietämättä geenimuunneltua tupakkaa. Asiakirjat tulivat julkisiksi oikeusprosessin yhteydessä. Syöpäjärjestöjen ylilääkärin Matti Rautalahden mukaan geenimuunneltun tupakan nikotiinipitoisuus on kaksi kertaa normaalia suurempi. Suomen laki ei kiellä geenimuunnellun tupakan käyttöä savukkeissa.[Tupakkateollisuus hidastanut tupakkarajoituksia (STT) Kauppalehti s. 18, 17.10.2006 (Suomalaista ja eurooppalaista tupakkapolitiikka, Suomen ASH ry lokakuu 2006)]
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Tobaksrygning
Tabakrauchen
Tabagisme
Røyking (nytelsesmiddel)
Tobaksrökning
)
)
|
Tietoja 
