Tyko Brahe

Tyko Brahe (14. joulukuuta 1546, Knudstrup, Tanska – 24. lokakuuta 1601, Praha, Tšekkilainen) oli tanska tähtitieteilijä. Hän oli omana aikanaan myös tunnettu astrologi ja alkemisti. Hän rakennutti Uraniborgin, mistä tuli varhainen 'tutkimusinstituutti'. Julkaisutoiminnan takia hän omisti kirjapainon ja paperimyllyn. Tykon parhaiten tunnettu apulainen oli Johannes Kepler.

Elämä

Chandra-avaruusteleskoopin röntgenkuvassa]] Tyko Brahe, jonka etunimestä on olemassa useita muotoja (Tyge tanskaksi ja Tycho latinaksi), syntyi 14. joulukuuta 1546ssa Tanska Otto ja Beata Brahen perheeseen. Hän aloitti opintonsa vuonna 1559 Kööpenhaminaan yliopistossa, ollen silloin vain 12 vuoden ikäinen, opiskellen ajan hengen mukaisesti retoriikka ja filosofiaa. Kolme vuotta myöhemmin Brahe siirtyi Leipzigain yliopistoon opiskelemaan laki. Näinä vuosina hän myös itse opiskeli tähtitiedettä. Kemiaissaa hän opiskeli Augsburg vuosina 1570-1572. Tyko myös taivutteli setänsä rakentamaan hänelle oma kemian laboratorio Herritzwadin linnaansa. Pienenä yksityiskohtana voisi mainita, että näinä vuosina Tyko joutui miekkataisteluun, jossa hän menetti nenänsä. Hänelle valmistettiin nenäproteesi hopeasta ja kullasta.

Vuonna 1572 Brahe havaitsi Kassiopeianssss tähdistöä uuden tähden. Hän tarkkaili sitä tiiviisti ja tuli siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli uusi taivaalla paikallaan pysyvä tähti. Seuraavana vuonna hän julkaisi teoksen De Stella Nova (lat. uudesta tähdestä). Kirja herätti tyrmistystä papiston keskuudessa. Siihen aikaan nimittäin uskottiin vakaasti, että tähdet olisivat jumalaista alkuperää, eikä maailmankaikkeuteen ollut syntynyt mitään uutta sen jälkeen kun Jumala oli lopettanut luomistyönsä. Tuohon aikaan lähes kaikki tähtitietous oli peräisin Aristoteleen ja Ptolemaioksen ajatuksiin perustuvista kirjoista.

Vuonna 1575 Tanskan kuningas Fredrik IIssa antoi hänelle pienen eläkkeen ja elinikäiseksi lahjaksi Juutinrauma Landskronan lähistöllä sijaitsevan Venin saaren. Brahe rakensi saarelle observatorion ja aloitti tähtitaivaan tarkkailun. Vuonna 1588 hänen suojelijansa Fredrik II kuoli. Hänen seuraajansa Kristian IV lopetti hänen eläkkeensä ja rahavaikeuksien takia Brahen oli pakko lähteä saareltaan vuonna 1597ssa 21 tuloksellisen vuoden jälkeen. Hän jatkoi vähän aikaa työtään Hampuri, mutta jatkoi sitten Benatkyn linnaan Tšekkiin, jonne hän asettui 1599 Rudolf II:n suojelukseen. Praha oli vielä tuolloin erittäin merkittävä tieteen keskus ja Brahe löysi jatkajan elämäntyölleen. Vuonna 1600in hän tapasi tuolloin varsin tuntemattoman Johannes Kepler.

Tyko Brahe kuoli seuraavana vuonna (24. lokakuuta 1601). Kepler viimeisteli hänen elämäntyönsä ja julkaisi Brahen tähtiluettelon Astronomiae Instauratae Progymnasmata, joka sisälsi 777 tähden sijaintitiedot. Tyko Brahe oli ensimmäisiä jotka tajusivat järjestelmällisen tarkkailun tärkeyden tähtitieteessä. Tätä saavutusta voisi hyvin verrata Galileo Galileihin, joka alkoi ensimmäisenä soveltaa empiiristä tutkimusta. Ilman hänen tutkimustuloksiaan Kepler ei välttämättä olisi keksinyt lakejaan planeettojen radoista.

Kuolema

Legendan mukaan tähtitieteilijä kuoli virtsarakon pullistumaan juotuaan liikaa viiniä päivällisellä Rosenbergin paronin kanssa. Brahe pelkäsi etikettirikettä niin paljon, ettei poistunut pöydästä.

Viimeaikaiset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että Brahe kuoli mitä todennäköisemmin elohopeamyrkytykseen. Hänen hiuksistaan ja hiusjuuristaan on löydetty merkittäviä määriä elohopeaa.

On myös esitetty epäilyjä siitä, että Brahen olisi murhannut Kepler. Joshua Gilder and Anne-Lee Gilder (2005). Heavenly Intrigue: Johannes Kepler, Tycho Brahe, and the Murder Behind One of History's Greatest Scientific Discoveries. Anchor. ISBN 978-1-4000-3176-4 (ISBN 1-4000-3176-1) Tämä väite perustuu 2000-luvulla tehtyihin oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin. Vertaamalla hiusten kasvunopeutta Brahen hiuksista löytyneisiin elohopeamääriin on pystytty päättelemään milloin ja minkä kokoisina annoksina Brahe oli elohopeaa saanut. Koska Brahen elämän loppuvaiheista on tarkat päiväkirjat, on voitu osoittaa, että Kepler oli käytännössä ainut mahdollinen henkilö, joka olisi voinut myrkyttää Brahen.

Lähteet

Kirjallisuutta

• Victor E. Thoren: The Lord of Uraniborg: a biography of Tycho Brahe (Cambridge University Press, 1990) (ISBN 0-521-35158-8) (520 sivua)

Aiheesta muualla

• Cambridge University's 'Tycho Brahe and Astrology'