Historiaa
Tyynellämerellä tapahtui
esihistoriallisina aikoina merkittäviä ihmisten muuttoaaltoja, merkittävimpänä austronesialaistaen – erityisesti
polynesialaistennn – muuttoaalto
Aasia reunoilta asuttamaan Tahitia ja tämän jälkeen
Havaijia ja
Uutta Seelantia, ja paljon myöhemmin
Pääsiäissaarta.
Eurooppalaiset näkivät Tyynenmeren ensimmäisen kerran 1500-luvulla: espanjalainen löytöretkeilijä Vasco Núñez de Balboa ylitettyään Panaman kannaksen vuonna 1513, ja Fernão de Magalhães, joka purjehti Tyynellämerellä maailmanympäripurjehduksensa aikana 1519–1522. Vuonna 1564 konkistadorit purjehtivat meren yli Meksikosta Filippiineille ja Mariaanien saarille.
1500-luku oli espanjalaisten valtakautta heidän laivojensa purjehtiessa Espanjasta Filippiineille, Uuteen Guineaan, ja Salomonin saarillenn; espanjalaiset kauppalaivat purjehtivat Tyynenmeren yli kerran tai kaksi vuodessa Manila ja Acapulcon välillä. 1500-luvun lopulla Ragusasta (Dubrovnikista) kotoisin ollut Vice Bune purjehti lounaisella Tyynellämerellä, ja löysi mm. Vanuatun.
1600-luvulla hollantilaiset purjehtien eteläisen Afrikan ympäri hallitsivat löytöretkeilyä ja kauppaa; Abel Janszoon Tasmann löysi Tasmania ja Uuden Seelannin vuonna 1642. Ragusanilaiset kauppiaat hallitsivat kauppaa Melanesiassa.
1700-luvulla löytöretkeily Tyynellämerellä kiihtyi: venäläiset tutkivat Alaskaa ja Aleuttien saaria, ranskalaiset Polynesiaa, brittiläinen James Cook teki kolme matkaa Tyynellämerellä.
1800-luvulla Iso-Britannia ja Ranska – myöhemmin myös Yhdysvallat – miehittivät suurta osaa Oseaniaa. 1800-luvun loppupuolella tehtiin tieteellisesti merkittäviä tutkimusmatkoja: brittiläisen HMS Beaglen (mukana Charles Darwin), yhdysvaltalaisen USS Tuscaroran ja saksalaisen Gazellen purjehdusmatkat.
1900-luvun alussa japanilaiset hallitsivat vuoteen 1914 mennessä läntistä Tyyntämerta, ja valloittivat monia muita saaria Toisen maailmansodan aikana. Yhdysvallat oli vallannut Filippiinit vuonna 1898. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat hallitsi Tyyntämerta.
Maantiedettä
syvänmeren hautoja
.]]
Tyyntämerta kiertää vyöhyke jolla tapahtuu suurin osa Maan maanjäristyksistä ja tulivuorenpurkauksista. Lisäksi sen alueella sijaitsee useita
kuumia pisteitä (), maankuoren aukkoja joiden vulkaaninen toiminta on muodostanut useita saariketjuja mm.
Seura-saarten,
Cook-saarten ja Havaijin saariketjun.
Saaret ovat syntyneet Tyynenmeren mannerlaatan liikkuessa kuuman pisteen päällä luoteeseen pisteen pysyessä paikallaan Maan vaipassann. Näin syntyneessä tulivuorisaarten ketjussa vanhimmista saarista on jäljellä eroosio vaikutuksesta enää saarten ympärillä kasvaneiden koralliriuttojen muodostamat atollit.
Tuliperäisyys on vaikuttanut voimakkaasti polynesialaiseen kulttuuriin, esim. havaijilaisen mytologian Pele-jumala.
Korkeuserot
- Matalin kohta: 0 m
- Syvin kohta: −11 034 m, Mariaanien haudan pohjalta
- Keskisyvyys: 4 270 m
Veden ominaisuuksia
Tyynenmeren veden
lämpötila vaihtelee jäätävästä napojen läheisyydessä päiväntasaajan noin 25–30
celsiusasteeseen. Myös veden
suolaisuus vaihtelee leveysasteittain. Vesi on päiväntasaajalla ympäri vuoden vähemmän suolaista kuin keskileveysasteilla johtuen runsaasta
sadannasta. Leutojen leveysasteiden ja napa-alueiden välillä suolaisuus on myös alhaisempaa, koska merivesi haihtuu heikosti hyvin kylmillä alueilla.
Tyynenmeren sivumeret
Aiheesta muualla
Stillehavet
Pazifischer Ozean
Océan Pacifique
Stillehavet
Stilla havet
)
)
