Udmurtin kieli

Nimen alkuperä

Udmurtit käyttävät itsestään nimitystä udmurt (удмурт). Eri murteissa esiintyvät myös muodot udmort (удморт), ukmort (укморт) ja utmort (утморт). Nimi on yhdyssana ja sen katsotaan muodostuvan osista ud 'niitty' ja mort 'ihminen'. Nimi votjakki tulee venäjän sanasta вотяк (votjak) joka tarkoittaa suunnilleen niittykansaa. Suomen kielessä suositellaan käytettäväksi nimitystä udmurtti sekä ihmisestä että kielestä.

Nykytilanne

Udmurtteja on vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan 746 562, joista 520 000 eli 69,7 % ilmoittaa udmurtin pääkielekseen. He asuvat pääasiassa Udmurtiassaissaissa, mutta lisäksi heitä asuu runsaasti Baškortostan, Tatarstanissa sekä Kirovin aluesslla ja Permin aluepiiriä. Udmurtti jakautuu kolmeen murteeseen, jotka ovat pohjois-, keski- ja eteläudmurtti.

Udmurtian tasavallan asukkaista yli 30% on udmurtteja. Maaseudulla udmurtti on kaikkialla valtakieli. Udmurtin kielellä on tasavallassa virallinen asema, mutta käytännössä koulutuksen, median ja hallinnon kieli on venäjä. Udmurtin kielistä koulujärjestelmää ei ole, mutta kieltä opetetaan maalaiskouluissa aineena. Parhaiten on kieli säilynyt tasavallan eteläosissa, jossa sitä on tukenut ympäristön monikielisyys (tataari, tšuvassi, mari).

Lähes kaikki udmurtit ovat nykyisin vähintään kaksikielisiä (udmurtti-venäjä) tai monikielisiä (udmurtti-venäjä-tataari). Udmurtin kieltä ei maaseudun suurten, elinvoimaisten ja suhteellisen yhtenäisten puhujahteisöjen johdosta kuitenkaan voi pitää akuutisti uhanalaisena.

Kielioppi

Kirjaimisto

Udmurtin aakkostoon kuuluu 38 kirjainta.

	Kirjain	Äänne
	А а	[a]
	Б б	[b]
	В в	[v]
	Г г	[g]
	Д д	[d]
	Е е	[je]
	Ё ё	[jo]
	Ж ж	[ʒ]
	Ӝ ӝ	[ʤ]
	З з	[z]
	Ӟ ӟ	[ʣ́]
	И и	[i]
	Ӥ ӥ	[ ]
	Й й	[j]
	К к	[k]
	Л л	[l]
	М м	[m]
	Н н	[n]
	О о	[o]
	Ӧ ӧ	[e̮]
	П п	[p]
	Р р	[r]
	С с	[s]
	Т т	[t]
	У у	[u]
	Ф ф	[f]
	Х х	[h]
	Ц ц	[ts]
	Ч ч	[ʧ]
	Ӵ ӵ	[ ]
	Ш ш	[ʃ]
	Щ щ	[ʃʧ]
	Ъ ъ	kova merkki
	Ы ы	[ï]
	Ь ь	pehmeä merkki
	Э э	[e]
	Ю ю	[ju]
	Я я	[ja]

Äänteistö

Vokaalit

Konsonantit

Udmurtissa on 29 konsonanttifoneemia.

Bil. Lab. Den. Alv. Pal. Vel.
Nasaalit m n ń (ŋ)
Soinnittomat klusiilit p t ť k
Soinnilliset klusiilit b d ď g
Soinnittomat frikatiivit (f) s ʃ ʃ̕ ś (x)
Soinnilliset frikatiivit v z ʒ ʒ́ ź
Soinnittomat affrikaatat (ʦ) ʧ ʦ́
Soinnilliset affrikaatat ʤ ʤ́
Lateraalit l ĺ
Tremulantit (rhotic) r
Puolivokaalit (w) j

Lyhenteiden selitykset:
Bil. = bilabiaalinen
Lab. = labiodentaalinen
Den. = dentaalinen (apikodentaalinen)
Alv. = alveolaarinen
Pal. = palataalinen
Vel. = velaarinen (palatovelaarinen)

Udmurtin äännejärjestelmää luonnehtii obstruenttien soinnillisuuskorrelaatio. Äänteitä on enemmän kuin useimmissa suomalais-ugrilaisissa kielissä. Soinnillisten sibilanttien ja affrikaattojen ääntäminen eroaa merkittävästi venäjästä. Toisin kuin useimmissa muissa uralilaisissa kielissä, udmurtissa sanapaino on viimeisellä tavulla. Tätä on pidetty turkkilaisten kielten vaikutuksena. Udmurtissa ei ole pitkien ja lyhyiden äänteiden oppositiota eikä vokaalisointua.

Kieliopillinen rakenne

Udmurtti on agglutinoiva kieli, jonka sijapäätteet ovat myöhäsyntyisiä ja useimmissa tapauksissa identtisiä komin kielen kanssa. Sijoja on murteesta riippuen 15-17. Kieliopillista sukua ei tunneta. Nominit, adjektiivit ja adverbit ovat usein identtisiä. Possessiivisuffikseja käytetään samaan tapaan kuin useimmissa muissa uralilaisissa kielissä. Kolmannen persoonan possessiivisuffiksia käytetään myös definiittisenä artikkelina.

Udmurtissa on kaksi mennyttä aikaa (neutraali ja evidentiaali) sekä preesens ja futuuri. Erikoinen piirre on verbien preesens-vartalon merkitseminen frekventatiivisesta verbinjohtimesta syntyneellä affiksilla futuurin ollessa tunnukseton. Kopulaa ei käytetä, mutta predikatiivi kongruoi pääsanan luvussa. Moduksia ovat indikatiivin lisäksi imperatiivi ja konditionaali.

Udmurtissa on vapaa sanajärjestys, mutta neutraalit lauseet ovat yleensä SOV-tyyppiä. Sivulauserakenteet muistuttavat turkkilaisten kielten vastaavia. Esim. relatiiviset konjunktiot ovat useimmista uralilaisista kielistä poiketen sivulauseen lopussa.

Sanasto

Pääosa udmurtin sanastosta on yhteistä muiden permiläisten kielten kanssa. Kulttuurisanat ovat tavallisimmin lainattu tataarista. Vanhempi turkkilainen lainasanakerrostuma on bolgaarinturkkilaiset lainat. Moderniin yhteiskuntaan liittyvä sanasto on tavallisimmin lainattu venäjästä, vaikka 1990-luvulta alkaen on luotu myös runsaasti neologismeja.

Muista suomalais-ugrilaisista kielistä marin kielellä on ollut merkittäviä lainakosketuksia udmurttiin. Nykyisen Marin tasavallan itä- ja pohjoisosissa on ollut merkittävää udmurttiasutusta, joka on marilaistunut.

Murteet

Udmurtin kieli jaetaan kolmeen päämurteistoon (etelä-, keski-, pohjoinen), jotka ovat keskenään helposti ymmärrettäviä. Venäjän suomalais-ugrilaisista kielistä udmurtin puhuma-alue on kompaktein ja se sijaitsee pääosin Udmurtian tasavallan alueella. Ilmeisesti udmurtilaistuneista tataareista koostuvat besermanin murteen puhujat. Tämä eroaa huomattavasti muusta udmurtista ja sitä on pidetty jopa omana kielenään.

Udmurtit ovat alun perin olleet jakautuneena useisiin eksogaamisiin ryhmiin, joita on kutsuttu voršudeiksi. Ilmeisesti eräillä voršudeilla on muista udmurteista poikkeavat etniset juuret, sillä näiden nimet ovat eräiden obinugrilaisten etnonyymien kanssa yhteneviä. Myös tšuudien kansallisuudennimeä vastaava nimi on kuulunut udmurttien voršudinimistöön. Kaksi suurempaa udmurttien heimoa ovat olleet nimeltään Vatka ja Kalmez ja yleensä kaikki umdurtit ovat kuuluneet jompaankumpaan. Näiden välisenä rajana on ollut Vjatka-joki.