www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-05
  Tänne linkitetyt sivut 
Kansanperinne
Juhannus
Tuuli
Neitsyt Maria
Suomalainen muinaisusko
Suomalaisten muinaiset jumalat
Akka (jumala)
Seppo Ilmarinen
Thor
Luettelo Kalevalan henkilöistä
Mytologia
Ukkonen
Ukon kirves
Lista linkeistä » Ukonvaaja
Fulguriitti
Ukkosen päivä
Syntysanat
Ukkoslintu
Käräjät
Aseet ja varusteet suomalaisessa tarustossa
Taranis
Luettelo Suomen kuninkaista Suomen kronikan mukaan
Ukkosen väki
Ukkosenjumalan poika
Ukko Ylijumala
  Muut kielet 
deUkko
frUkko
svUkko
Luokka: Suomalaiset jumalat ja taruolennot Ukkosen jumalat

Ukko

'Ukon kirves'. Ukkosen jumalan asetta esittäväksi tulkittujen, lähinnä Suomesta löydettyjen rautakautisten riipusten yksinkertaistettu yleishahmo;

'Ukon kirves'. Ukkosen jumalan asetta esittäväksi tulkittujen, lähinnä Suomesta löydettyjen rautakautisten riipusten yksinkertaistettu yleishahmo;

Yksinkertaistettu ja selvennetty piirros Venäjän Karjalassa esiintyvästa, mahdollisesti käärmettä ja salamaa esittävästä kalliopiirroshahmosta

Yksinkertaistettu ja selvennetty piirros Venäjän Karjalassa esiintyvästa, mahdollisesti käärmettä ja salamaa esittävästä kalliopiirroshahmosta

Ukko eli Ukko ylijumala on suomalaisten ja karjalaisten muinainen sään ja sadon sekä ukkosen jumala. Mikael Agricolan 1500-luvulla kirjoittaman jumalluettelon mukaan Ukkoa, Väinämöistä ja Ilmarista palvottiin kevätkylvön yhteydessä. Uno Harvan (1948) mukaan Ukko oli muinaissuomalaisten tärkein jumala, sillä hän sai aikaan sateen, joka mahdollisti maanviljelyn. On kirjoitettu muistiin lukuisia loitsuja, joissa Ukkoa pyydettiin avuksi taisteluun tai taikuuteen ryhtyessä. Ukko myös auttoi joidenkin perinteiden mukaan metsästyksessä, muun muassa ajoi jäniksiä ansoihin. Ukolle oli oma juhlatapahtumansa tai juhlapäivänsä, yleensä kevääseen sijoittuva Ukon vakat, jonka tarkoitus oli pyytää Ukolta sadetta.

Ukkosen jumalaa voitiin pitää paitsi ihmisille tärkeimpänä, myös mahtavimpana jumalana. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ukko kuitenkin oli mahtavin henkiolento ainoastaan taivaalla. Ukon usein esiintyvän lisänimen eli epiteetin 'ylijumala' voikin tulkita kahdella tapaa; joko että hän todella oli mahtavin, 'ylin', jumalista, tai pelkästään, että hän asui ylhäällä taivaalla. Joka tapauksessa häntä pelättiin ja kunnioitettiin. Vahinkoa tekevän salamaniskun ajateltiin olevan Ukon rangaistus tai vihan ilmaus, ja elämää tuovan sateen olevan Ukon suopeuden osoitus.

1 Ukon alkuperä
2 Ukon nimi
3 Sateen antaja
4 Aseet, salamat ja ukkonen
5 Ukkoon liittyviä maanpäällisiä asioita
6 Taivaallinen tuomari
7 Kristinuskon Jumala ja Ukko
8 Katso myös
9 Lähteitä

Ukon alkuperä

Ukko on ehkä merkittävässä määrin peräisin balttilaisilta kansoilta. Ukkoa kovasti muistuttava ukkosenjumala tunnettiin latvian kielessä Perkons- ja liettuan kielessä Perkunas- nimillä, joista on peräisin suomen sana Perkele. Skandinaaveillakin oli vastaava jumala, nimeltään Thor (tai Tor). Muitakin vasaralla, kirveellä tai nuijalla aseistatuneita ukkosenjumalia esiintyy laajalti Euroopan ja Lähi-idän mytologioissa. Thoriin verrattavia hahmoja ovat esimerkiksi mannergermaaninen Donar, kelttiläinen Taranis ja slaavilainenlainen Perun. Arvellaan kuitenkin, että jo ennen balttilaisia vaikutteita oli suomalaisilla myös aikaisempi, omaperäinen taivaan jumala. Tämän jumalan syrjäydyttyä Ukon tieltä siitä on kehittynyt kalevalaisen perinteen seppäsankari Ilmarinen. Samaa kantaa oleva eräiden etäsukukielisten kansojen taivaanjumala Inmar. Ilmarisen asemasta taivaan jumaluutena on säilynyt joitain muistumia kalevalaisiin myytteihin, kuten uskomukset, että hän takoi taivaankannen ja Sammon, joka alkujaan käsitettiin taivaan tukipylvääksi.

Ihmishahmoista jumaluutta lienee edeltänyt vielä vanhempi käsitys, jonka mukaan taivasta ja ukkosta hallitsee ukkoslintu. Kalevalaisen taruston Kokkosanoissa-lintu voi hyvinkin olla etäistä muistumaa tästä jumaluudesta. Ukkoslintuihin uskovat paitsi jotkut suomalais-urgilaiset, myös monet muut kansat. Kokko ja Ilmarinen osallistuvat yhä joissain tulen synty ensimmäisen tulen iskentään, joka toisissa perinteissä on Ukon tehtävä.

Ukon nimi

Ukko on kiertoilmaus, joka tarkoittaa yksinkertaisesti vanhaa miestä. Ukon oikeaa nimeä ei haluttu lausua, mahdollisesti kunnioituksesta ja pelosta tätä jumaluutta kohtaan. Kristinuskonkaan mukaan Jahve-Jumalan nimeä ei pidä turhaan lausua. Ukon alkuperäinen nimi voi olla Perkele, mutta Ukkoon uskoneet myöhempien aikojen ihmiset eivät välttämättä olisi osanneet yhdistää kristinuskon paholaiseksi leimaaman Perkeleen nimeä Ukkoon. Toisaalta myös Ilmarisen nimeä on voitu käyttää taivaan jumaluudesta sen jälkeenkin, kun taivaan jumala sai huomattavasti uusia vaikutteita balttilaisesta perinteestä.

Sateen antaja

Ukon kunniaksi voitiin järjestää pidot, Ukon vakat, joiden perimmäinen tarkoitus oli pyytää Ukolta sadetta. Ukon vakkoihin kokoontui pitäjän tai yhden tai useamman kylän väki syömään ja juomaan pyhitettyä olutta. Samalla Ukolle voitiin myös uhrata ja häntä voitiin rukoilla.

On säilynyt muutamia loitsuja, joissa Ukolta pyydetään sadetta. Esimerkiksi Uhtualta vuonna 1834 taltioitu loitsu kuuluu näin:

''Oi Ukko ylijumala,
''taatto taivahan valtia,
''nosta pilvi luotehesta,
''toinen kohti koillisesta,
''syrjin yhtehen syseä,
''lomitellen laukkajele.
''Pirota vettä pilvistäsi
''orahille kasvajille,
''toukoilla tomisiella.

Aseet, salamat ja ukkonen

Ukko iskee salamoita kirveellä, vasaralla, nuolella tai miekalla. Kokonaisen ukonilman hän saa aikaan puimalla riihtä, kyntäen, jyristellen vaunuillaan taivaissa, makaamalla naispuolisen jumaluuden kanssa, taikka kolisuttamalla konkeloa eli kelopuuta. Suomen kielen ukkonen, ukonilma, tulee Ukko-jumalasta. Ukonilmaa kutsuttiin myös Jumalan ilmaksi.

Tässä loitsussa pyydetään Ukkoa puimaan riihtä ja synnyttämään siten ukonilman, jonka avulla noidannuoli voitaisiin parantaa:

''Annas Ukko, ummertasi,
''siniviitta viimojasi,
''miehen ainoan avuksi,
''yksinäisen ympärille.
''Pui, Ukko tulista riihtä,
''säkeniä säykytteli,
''tuli tuiski ikkunoista,
''säkenet ovessa säykky.
(SKVR:VII,3097,Suistamo,1847)

Ukkoon liittyviä maanpäällisiä asioita

Savukvartsia, josta iskettäessä syntyi kipinöitä ja palaneen hajua, nimitettiin ukonkiveksi. Korkeita paikkoja saatettiin nimittää Ukko-nimin, kuten Ukko-Koli. Sahalaita-selkäinen kyykäärme vertautuu ukon salamoihin. Käärmeen ja salaman piirteitä omaavia tyyliteltyjä symboleita on myös Äänisen kalliopiirroksissa, joskaan niiden yhteys Ukkoon ei ole varma.

Taivaallinen tuomari

Kalevalaisen runouden mukaan Ukko käveli pitkin askelin pilvien ja monikerroksisen taivaan yläpuolella, ja katseli ylhäältä maailmaa. Mahtavuudestaan huolimatta Ukko ei ainakaan kalevalaisessa runoudessa ollut kaikkitietävä tai kaikkivaltias, vaan muilla henkiolennoilla ja ihmisillä oli valtaa ja toimintatilaa. Ukon taivaallisessa valtakunnassa oli lisäksi muita, tosin huomattavasti heikompia henkiolentoja, joista eri perinteet tuntevat muun muassa päivättäret, kuuttaret, ilman immet, kapeet, kuumet, tuulettaret ja muitakin. Ukon kerrotaan myös pitäneen pilvissä käräjiä, joten voisi olettaa, että taivaalla asui tai ainakin vieraili muitakin merkittäviä henkiolentoja, joiden kanssa Ukko päätti asioista. Ukkoa rukoiltiin pitämään käräjiä eri ongelmien voittamiseksi.

Jos pelättiin oikeudenkäynnin tulosta, Ukkoa saatettiin rukoilla pitämään taivaassa käräjät. Tämän 'lain kumouksen' tarkoitus oli yliluonnollisesti vaikuttaa maallisen tuomioistuimen päätökseen.

''Iteppä isä Jumala,
''Piäppä pilvissä käräjät,
''Sekehessä selvät neuvot,
''Ota puolla poikaisi,
''Aina lastesi apuna,
''Ettei pää pahoin menisi,
''Tukka turhiin tulisi,
''Eli kaula katkiaisi,
''Hivus hieno lankiaisi!
(SKVR:XII,7863,Kajaani,1847)

Kristinuskon Jumala ja Ukko

Ukko ylijumalalta pyydettiin apua moniin ongelmiin, kuten kristityt omalta jumalaltaan. Ukko korvautui joskus kristinuskon jumalalla suhteellisen kivuttomasti, sillä ne koettiin melko samankaltaisiksi.

Toisinaan on alettu nimittää ukoiksi muitakin suuria miesjumalia, kuten Tapiota, Ahtiksia ja kristinuskon Jumalaa. On arveltu, että yleisluontoisella Ukko-nimityksellä oltaisiin pyritty peittämään jumalkäsitysten pakanallisuus. Jos pappi luuli ukkoa Jahve, rahvas sai palvoa jumalaansa rauhassa. Sen lisäksi, että Ukko on voinut olla kunnioittava kiertoilmaus, se on voinut olla myös peitenimi.

Joidenkin käsitys jumalasta on ollut yhdistelmä kristittyjen jumalaa ja pakanallista Ukkoa. Tällaistakin jumalaa saatettiin kutsua toisinaan Ukoksi. Näissä käsityksissä jumala on vain yksi monista jumalista, mutta mutta kuitenkin myös ylin taivaan tuomari, joka päättää joko rangaista tai palkita ihmistä hänen kuolemansa jälkeen. Toisaalta tuomarin piirteitä on ilmeisesti ollut alkuperäiselläkin ukkosen jumalalla aina, kuten monella muullakin ukkosen jumalalla. Aiemmin tuomio kuitenkin tapahtui selvemmin tässä maailmassa, Ukko iski salamallaan pahat maahan tai osoitti erilaisin tavoin (arvonta, kaksintaistelu, taivaan tai luonnon merkit yms.) tahtonsa tuomita tai armahtaa joku käräjillä.

Katso myös

Lähteitä

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.