Ukrainische SSR
République socialiste soviétique ukrainienne
Ukrainske SSR
Ukrainska SSR
| |||||
| Motto: Пролетарі всіх країн, єднайтеся! (Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!) | |||||
)
| |||||
| Virallinen kieli | ei (käytännössä venäjä ja paikoin ukraina) | ||||
| Pääkaupunki | Harkova (1918-1934), Kiova (1934-1991) | ||||
| Perustettu Neuvostoliitossa: - Vuodesta - Lakkautettu | 25. joulukuuta 1917 30. joulukuuta 1922 24. elokuuta 1991 | ||||
| Pinta-ala - Kokonaispinta-ala - % Vettä | 603 700 km² - % | ||||
| Rahayksikkö | Rupla (рубль) | ||||
| Aikavyöhyke | UTC + 3 | ||||
| Kansallishymni | Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan hymni (Державний гімн Української Радянської Соціалістичної Республіки) | ||||
)
)
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta (ukrainaksi Українська Радянська Соціалістична Республіка, venäjäksi Украи́нская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика) oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton sosialistisista tasavalloista. Ukrainan SNT perustettiin 25. joulukuuta 1917, ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon alusta 30. joulukuuta 1922 sen purkautumiseen 24. elokuuta 1991 saakka, jolloin Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta julistautuivat itsenäisiksi Sosialististen neuvostotasavaltojen liitosta. Näin Neuvostoliitto jäi poliittiseksi ja taloudelliseksi tyhjiöksi oleellisimpien neuvostotasavaltojen julistauduttua siitä itsenäisiksi.
Itsenäiseksi julistautuneiden federaation ja neuvostotasavaltojen osalta kysymys Neuvostoliittoon kuulumisesta ratkaistiin yhdessä Neuvostoliittoon jääneiden neuvostotasavaltojen osalta ratkaistiin lakkauttamalla Neuvostoliitto 25. joulukuuta 1991 ja perustamalla Neuvostoliitolta jääneille yhteisille asioille Itsenäisten valtioiden yhteisö.
Historia
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta perustui alun perin neuvostojen yleisukrainalaiselle kongressille, mikä Neuvosto-Venäjän ja Saksan joulukuussa 1918 solmiman aselevon aikana Brest-Litovskin rauhanneuvottelujen käymiseksi pyrki ehkäisemään lähinnä kansallisten ukrainalaisten sosiaalidemokraattien pyrkimyksiä itsenäistämään Ukraina Venäjästä - niin Etelä-Venäjän armeijan edustamasta entente-mielisestä Venäjän väliaikaisen hallituksen jälkeistä politiikkaa noudattavasta Venäjästä kuin Neuvosto-Venäjästäkin.
Bolševikkien vallan mahdollistamiseksi joulukuussa 1917 järjestettiin Neuvostojen yleisukrainalaien kongressi, joka julisti Ukrainan neuvostotasavallan. Lähinnä sosiaalidemokraattien tammikuussa 1918 julistaman Ukrainan kansantasavallan vastustamiseksi maaliskuussa 1918 julistettiin myös Ukrainan neuvostotasavalta itsenäiseksi. Vuotta myöhemmin maaliskuussa itsenäiseksi julistautunut neuvostotasavalta antoi omalla perustuslaillaan ulkosuhteensa ja ulkomaankaupan Neuvosto-Venäjän hoidettavaksi ja kävi 1919 sotaa sen tuella Ukrainan kansantasavaltaa ja Etelä-Venäjän armeijaa sekä sen liittolaisia vastaan.
Bolševikkien voitettua vallan vakiinnuttamiseksi Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ja Transkaukasian sosialistinen neuvostotasavalta muodostivat 30. joulukuuta Neuvostoliiton ensimmäisellä perustuslailla (niin kutsuttu Leninin perustuslaki) Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton.
Vuonna 1945 toisen maailmansodan jälkeen Ukrainan SNT:n perustuslakiin tehtiin muutoksia, joiden seurauksena se kykeni joissakin asioissa toimimaan Neuvostoliitosta erillisenä ulkopoliittisena subjektina. Tämä tarkoitti sitä, että Ukrainan SNT oli itsessään yksi YK:n perustajajäsen yhdessä Valkovenäjän sosialistisen neuvostotasavallan ja Neuvostoliiton kanssa. Käytännössä erityisasemalla ei ollut minkäänlaista merkitystä, eikä Ukraina kyennyt Neuvostoliiton jäsenenä harjoittamaan itsenäistä ulkopolitiikkaa, vaan se mahdollisti Neuvostoliitolle lisäpaikkoja (ja ääniä) YK:ssa.
Aluksi neuvostotasavallan pääkaupunkina toimi Harkova vuosina 1918-1934, jolloin se siirrettiin Kiovaan. Vuonna 1954 Krim siirtyi Venäjältä osaksi Ukrainaa. Nykyäänkin Krim kuuluu itsenäiseen Ukrainaan autonomisena tasavaltana.
Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäiset sihteerit
Ensimmäinen sihteeri toimi neuvostotasavallan tosiasiallisena johtajana. Muodollinen johtaja oli korkeimman neuvoston puhemies, mutta tällä ei ollut todellista valtaa.
- Jevgenija Boš 1917–1918
- Lazar Kaganovitš 1925–1928
- Nikita Hruštšov 1938–1947 ja 1947–1949
- Lazar Kaganovitš 1947–1947
- Oleksy Kyrytšenko 1951–1957
- Mykola Pydhorny 1957–1963
- Petro Šelest 1963–1972
- Volodymyr Štšerbytsky 1972–1989
- Stanislav Gurenko 1990–1991
