Uruk-kausi

Yleistä Uruk-kaudesta

Kaupungit syntyivät räjähdysmäisesti kasvavista asutuskeskuksista, ja kauden loppuvaiheessa maaseutu tyhjeni. Kaupungeissa työskenteli monien eri alojen ammattilaisia, muun muassa rakennusmiehiä, puuseppiä ja ruukuntekijöitä. Maaseudulla oli paimenia, maanviljelijöitä, puutarhureita, ja kalastajia. Eriduun rakennettiin porraspyramidi eli zikkurat-tyyppinen temppeli. Kuvakirjoitus syntyi myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3400-3100 eaa. ja alussa sitä käytettiin muun muassa temppelin verokuittien ja vastaavian talousasiakirjojen tekoon. Samaan aikaan temppelin mahti kasvoi huippuunsa ja rakennettiin hyvin suuria koristeellisia temppeleitä suuren työvoiman avulla. Asutuskeskuksista tuli jopa 100 hehtaarin kokoisia 10000-20000 asukkaan keskuksia. Mesopotamian keskus Uruk kasvoi lopulta 50000 asukkaan suurkaupungiksi. Kauppaa käytiin laajalla alueella. Sumerilaisia kauppasiirtoloita ilmestyi Turkin Taurusvuorille, Välimeren rannoille ja keskiseen Iraniin. Dreija eli nopea savenvalajan pyörä kehittyi viimeistään kauden alussa hitaasta savenvalajan pyörästä. Noin 3500 keksittiin pyörä.

Papiston suuri valta

Papiston mahti oli huipussaan ja se ehkä yksin ohjasi koko maata pappiskuninkaan ja vanhempien neuvoston johdolla. Temppeli jakoi maata köyhille ja oli monopolistinen maan omistaja. Vallitsi eräänlainen temppelisosialismi.Armas Salonen, Sumeri ja sen henkinen perintö Yhteiskunta jakautui kolmeen pääluokkaa, aatelistoon, tavalliseen kansaan ja orjiin, joita hankittiin yleensä vuorisista maista ryöstämällä vangiksi. Ylimystössä oli pappeja, hallinnon virkamiehiä ja suurkauppiaita, jotka omistivat suurimman osan maata. Tavalliset ihmiset omistivat puutarhapalastan verran.http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm

Maanviljelijät ja käsityöläiset työskentelivät temppelin alaisuudessa jumalan hyväksi. Temppeli tuotti, varastoi ja jakeli lähes kaikki hyödykkeet. Temppeli rakennutti kastelukanavia, rakennutti tempeleitä ja hallintorakennuksia ja valvoi maataloutta, ja piti yllä kauppaa joka ulottui kaukaisiin maihin. Käsityöläiset työskentelivät tempelin alaisissa metallipajoissa, keramiikkapajoissa ja tekstiilitehtaissa.http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm

Temppeli antoi tavalliselle kansalle talon, puutarhan, vaatteet, työkalut ja ylläpidon. Ihmisillä oli monenlaisia ammatteja, oli paimenia, ohraa ja vehnää sekä seesamia viljeleviä maanviljelijöitä, taateleita kasvattavia puutarhureja, kalastajia, käsityöläisiä jotka tekivät vaatteita, työkaluja ja aseita. Oli sotilaita jne. Korkeimmalla hierarkiassa olivat kirjurit, ja varsinaiset jumalanpalvelukset tekijät, joiden huipulla oli pappiskuningas en tai ensi. Herbert Michaelis, Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria osa 1, Kirjayhtymä 1971, Etu-Aasian osio Varhaiset korkeakulttuurit, Sumerien vuosituhat, muinaissumerilainen kausi, sivu 295 Huolimatta tempelin vallasta, suuria yksityisä maatiloja, muutaman perheen pitämiä 'kartanoita' oli, periytyneenä Samarra- ja Ubaid-ajalta. Siinä monta pergettä oli yhdistynyt yhden kontrolloivat voimakkaan perheen alle. Jonkin verran oli yksityisä käsityöläisä, jotka möivät tuotteitaan tavallisella kansalle, ja myös temppelin käsityöläiset myivät tuotteitaan ihmisille.http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm

Voimakas kaupungistuminen

Uruk-kaudella tapahtui kaupungistuneen yhteiskunnan synty laajalla alueella Mesopotamiassa. Kerrostunut yhteiskunta syntyi.http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm

Kaupungit syntyivät ja kasvoivat nopeasti. Asutuskeskuksissa oli ainakin kolme tyyppiä, suuria kaupunkeja, pienempiä pikkukaupunkeja näiden ympärillä, ja näiden ympärillä vielä pieniä kyliä, eli kolme hierarkiatasoa. Ubaid-kaudella oli ollut kaksi, suuret kylät ja pienet kylät. Sylinterisinetti ilmestyi Uruk-kaudella.http://www.historicity.org/?cat=53

Maaseutu näyttää tyhjenneen tänä aikana. Ilmasto kuivui. Uruk-kaudella alettiin käyttää mäkisen maan Subartun asukkaita orjina.

Viljava kuusirivinen ohra oli kehittynyt viljelyssä jo Samarra-kaudella kaksirivisestä ohrasta. Viljava kuusirivinen ohra ja tehokas kastelukanavien kaivu loivat edellytykset suurten peltojen synnylle Mesopotamiaan. Ne kykenivät elättämään suurta kaupunkiväestöä, jonka ei tarvinnut itse viljellä maata. Näin kaupunkilaiset sattoivat keskittyä käsityötuotteiden tekoon.

Etelä-Mesopotamiaa on pitkään pidetty kaupungistumisen keskuksena. Uruk-kaudella kasvoivat varsinkin Mesopotamian eteläpuoliskossa Sumerissa etelän Eridu, pohjoisen Kish ja keskisen Sumerin Uruk suuriksi. Uruk-kaudella Urukin ala 30-50 hehtaaria. Eräässä vaiheessa Uruk-kaudella Uruk, Nippur ja Susa olivat ajan suurimmat kaupungit. Näihin aikoihin Abu Salabikh ja Nippur kasvoivat nopeasti. Uruk kasvoi noin 400 ha kokoon varhaisdynastisen I kauden alussa noin 3000 eaa. The Cambridge Encyclopedia of Archaeology, Andrew Sherratt (editor), Cambrdge University Press, ISBN 0 521 22989 8 Myös Sumerin tarusto mainitsee painopisteen siirtymisen Eridusta Urukiin.

Uruk-kauden laajeneminen

Sumerilaisten tyyppinen kaupunki muun muassa eteläinen Habuba Kabira eli Qannas Pohjois-Syyriassa, josta löydetty Uruk V-VI-tyyppistä keramiikkaa ja paikan rakentamistapa sama kuin Etelä-Mesopotamiassa. Jebel Arudasta sumerin sinettejä ja savitauluja tältä ajalta.

Godin Tepessä Kermanshahin lähellä Iranissa oli pääosin paikallista perinnettä.

Urukin kulttuuri laajeni keskisellä ja myöhäisellä Uruk-kaudella.http://www.historicity.org/?cat=53 Uruk-kauden lopuilla näyttää jokin laaja keskusvalta hallinneen Mesopotamiaa ja Elamia.

Noin 4500-4000 eaa. tai hieman myöhemmin välillä 4000-3500 eaa. kasvoivat Pohjois-Mesopotamian kaksi kaupunkia Tell Brak ja Tell Hamoukar suuremmiksi kuin Etelä-Mesopotamian keskukset. Tell Brakissa uskotaan asuneen vuonna 4000 eaa. 20000 asukasta. Samoihin aikoihin Uruk oli noussut kaupungiksi Etelä-Mesopotamiassa. Tämä ajoi pohjoisen ja etelän keskukset kilpailuun, jonka eteläinen Uruk voitti noin 3500 eaa. päätellen Hamoukarista löydetyistä runsaista lingon ammuksista. Tieteen kuvalehti, numero 13 vuonna 2007, sivu 36-.

Luonais-Iranin nykyinen Khuzistan oli Sumerille rinnakkaisen Elamin valtion keskus. Susa A-kaudella kerrostumissa 33-27 kaupungin ala oli 10-15 ha, ehkä 25 ha. 10 metrin korkuinen terassi, jolla oli muutamia rakennuksia. Jonkin tyyppinen savenvalajan pyörä. Kerrostumissa 22-17 tasanne hävisi, merkkejä läntisestä Sumerin vallasta alueella, Susa kasvoi näihin aikoihin noin 3500 eaa. varmasti 25 ha kokoiseksi.

Sarjatuotanto kehittyi jo varhain Uruk-kaudella. Akaban lähellä Tel Hujayratissa oli noin 4000-3500 eaa. käsityöteollisuutta, joka valmisti sarjatyönä kupariesineitä. Tieteen kuvalehti, numero 13 vuonna 2007, sivu 36-

Mesopotamiassa joskus 4500-4000 eaa. ilmestyi dreija, ja saviastioiden massatuotanto. Alettiin tuottaa suureksi osaksi koristelematonta keramiikkaa. Noin 4000 eaa. tuotettiin viistoreunaista kulhoa suuria määriä Mesopotamiassa ja Khuzistanissa. Näihin aikoihin Tepe Gawrassa rikkaita hautoja, jotka tehty mutatiilistä tai kivestä.

Varhainen Uruk-kausi

Uruk-kulttuurin luojat sumerilaiset lienevät saapuneen Kaksoisvirtainmaahan ehkä välillä 5000-4500 eaa., ennen tätä kautta tai kauden myöhäisessä vaiheessa. Elettiin kivi-kuparikautta.

Varhaine Uruk-kausi alkoi luultavasti noin 4500 kalenterivuotta eaa., jolloin dreija ehkä keksittiin. Perinteisesti Uruk-kauden on katsottu kattaneen noin ajan 4100-3100 eaa. eli Urukin kerrostumat XIV - IV. Epävarmuutta ajoituksissa on, on ehdotettu Uruk-kauden alkaneen 4500/4300/4100/4000/3900/3800 eaa.

Noin 4000 eaa. tapahtui villalammas-mutaatio Lähi-idässä.

Varhainen Uruk-kausi oli siirtymäkausi, jolloin Ubaidin keramiikka harvinaistui pois. Oli tuhansien asukkaiden keskuskyliä, joita ympäröivät pienemmät kylät, niin kuin Ubaidin kaudella. Sumerit luultavasti saapuivat varhaisella Uruk-kaudella. Noin 3700 eaa. varhaisella Uruk-kaudella syntyi ensimmäine yli 10000 asukkaan kaupunki. Viimeistään tällä kaudella lienee keksitty nopeasti pyörivä savenvalajan pyörä eli dreija.

Keskinen Uruk-kausi

Temppelit alkoivat kasvaa yhä suuremmiksi. Tämä viittaa temppelin suureen mahtiin. Uruk-kulttuuri levisi Syyriaan ja Etelä-Turkkiin. Keskisellä Uruk-kaudella ilmestyivät viistoreunaiset maljakot, joita oli valmistettu massatuotantona. Nämä olivat uhriastioita. Sylinterisinetti keksittiin keskisellä Uruk-kaudella. Sylinteri- ja leimasinettejä tehtiin paljon.

Tell Hamoukarista Habur-joen altaasta Pohjois-Syyriasta on löydetty taistelun merkkejä keskiseltä Uruk-kaudelta eli myöhäiseltä kalkoliittikaudelta noin v 3500 eaa., hyökkääjänä ehkä urukilaiset. Kaupungin ala oli tuolloin 32 ha. samaan aikaan hyökättiin myös Tell Brakiin Pohjois-Mesopotamiassa. Keskisellä Uruk-kaudella Tell Brakissa oli 110 ha asuttua aluetta, satelliittikylät mukaan lukien.

Kauppaa käytiin Anatolian, Egyptin, Zagros-vuorten, Afganistanin ja Pohjois-Levantininin (Välimeren itäpuoli) kanssa. Näistä saatiin eri tarvikkeita: metalleja, kiveä, puuta. Perustettiin kauppasiirtokuntia, joista on löydetty Uruk-astioita. Urukin kulttuurin laajeneminen muistuttai Ubaid laajenemista, mutta oli paljon nopeampi ja lyhytikäisempi ilmiö. Jotkut Uruk-kauden siirtokunnat olivat jopa 5000 asukkaan pieniä kaupunkeja, joista muutamat olivat linnoitettuja. Levittäytymiskausi kesti ehkä 150 vuotta.

Myöhäinen Uruk-kausi - sivilisaation synty

Noin 3500-3400 eaa. alkoi myöhäinen Uruk-kausi, jota vastaavat Urukin kerrostumat IV - VI. Toisen laskutavan mukaan myöhäine Uruk-kausi alkoi jo kerrostumasta VIII, mutta suurin edistys tapahtui kerrostumissa V ja IV. Pronssi keksittiin kauden alussa, ja niinpä tämä kausi on sama kuin kuin varhaispronssikausi I. Uruk oli ajan suurin keskus Kaksoisvirtainmassa. Tässä vaiheessa Sumerin kulttuurin peruspiirteet olivat jo muotoutuneet.

Pyörillä kulkevia vaunuja oli ainakin jo 3500 eaa. Pyörä on saattetu keksiä paljon aikaisemmin Ubaid-kaudella, samoin kuin dreija.

Varhaisin kuvakirjoitus on Uruk IV-kaudelta noin 3200 eaa.

Eridussa oli noin 3500 eaa. 2000 asukasta, ja sen ala oli noin 10 ha. Ilmaston kuivuminen noin 3500 eaa. on saattanut ajaa väkeä kaupunkeihin. Maaseudun tyhjentyessä kaupungit kasvoivat valtaviksi, väestön määrä räjähti nousuun ja synnytti kurjaliston. Noin 3500 eaa. Urukissa oli 10 000 asukasta, kauden lopussa 50 000 asukasta. Urukin ala oli 80 ha. Uruk-kauden lopulla Sumerissa oli useita yli 10 000 asukkaan kaupunkia, noin 12 kaupunkivaltiota hahmottuivat. Silloin massa oli ehkä muutama kymmenen tuhatta asukasta. Urukin lisäksi suuria keskuksia olivat Ur, Nippur, Kish ja Eridu. Mikään niistä ei niin suuri kuin Uruk. Uruk säilyi alueen suurimpana satoja vuosia, ehkä vuodesta 3200-2800 eaa. Pohjois-Mesopotamian asutuskeskukset Tell Brak eli Nagar ja Tell Hamoukar olivat yhä suuria.

Myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3600 eaa. alkaen Urukin kerrostumasta VIII rakennettiin suuri temppelialue kaupunkiin jatkean aiempia perinteitä, mutta tehden yhä suurempia rakennelmia. Temppelit suurenivat ajan mukana. Tältä ajalta ovat ensimmäiset porrasmaiset temppelitasanteet. Temppeleitä oli pyhitetty taivaan jumala Anille ja rakkauden jumala Inannalle. Niissä oli seinäsyvennyksiä, nishejä, ja kolmiosainen pohjakaava niin kuin varhaisemman Uruk-kauden temppeleissä. Merkittävin saavutus oli taivaan jumala Anille pyhitetty Eannan eli Taivaan talon temppelialue, joka kattoi lopulta 9 hehtaaria. Sine rakennettiin Kalkkikivitemppeli, johon rakennusaine tuotiin 80 km:n päästä Eufratin länsirannalta. Eanna alueen ulkopuolelle rakennettiin Uruk V-kauden lopussa Anin Valkoinen temppeli 13 metriä korkealle tasanteelle. Tätä temppeli oli siis varhainen zikkurrat. Sen rakentaminen vaati ehkä 7500 ihmistä. Uruk-kaudella valmistettiin värillisiä savitappeja, joilla koristeltiin temppelin seiniä. Myöhempiin aikoihin verrattuna myöhäisen Uruk-kauden temppelit olivat suuria. Urukin temppeli C oli kooltaan 30 x 80 m ja kivitemppeli D 30x76 m.

Tällä kaudella ilmestyivät sylinterisinetit. Saviastioita tuotettiin teollisesti suuria määriä.

Varhaisin kirjoitus

[[Kuva:Tableta con trillo.png|thumb|right| Varhaista kuvakirjoitusta Kishistä.]]

Kirjoitus tuli käyttöön viimeistään noin 3100 eaa. Uruk IV-kaudella. Ei ole tarkkaa tietoa millä Uruk IV-kauden alajaksolla savitaulut tulivat, mutta kirjoituksen kehityksen jatkuvuudesta on päätelty että ne olisivat tulleet seuraavaa kautta juuri edeltävällä IVa- tai joidenkin mukaan hieman vanhemmalla IVb-kaudella. http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Uruk_(mod._Warka)http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Proto-cuneiform

Tältä ajalta on löydetty laajalti ensimmäisinä pidetyt kirjoitetut savi- ja kivitaulut vuodelta 3200 eaa. Tell Brakista, Kishistaistä ja hieman myöhemmin Uruk välillä 3200-3100 eaa.http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963Uruk IV-kauden savitaulut säilyivät, ksoka niitä käytettiin romuna kuoppien tasoittamiseen seuraavan Uruk III-kauden rakennustölissä.http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Uruk_(mod._Warka) Sitä ennen oli merkitty numeroita Uruk V-kaudella noin 3400 eaa.http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963 ja kuvakirjoitusta edeltäviä merkkejä jo Uruk VI-kaudella.http://www.schoyencollection.com/firstalpha.htm#2963 Oli yksinkertaisia savitauluja, joissa oli sylinterisinetin painalluksia ja numeroita.http://cdli.ucla.edu/wiki/index.php/Uruk_(mod._Warka) Varhaisella Uruk IV-kaudela oli 'lappuja' , joissa oli henkilön tai tuotteen nimi. Toisisa oli lisäksi numeroita. Kolmanmnen tyyppisissä oli useita osioita, joissa numeroita ja tuoteita/henkilöitä.

Uruk-kauden kuvakirjoituksessa oli tähkien, astioiden, laivojen, kaksi- ja nelipyöräisen sotavaunun , puusepän, aasin, jne kuvia, yhteensä 1500 merkkiä. Myöhemmästä nuolenpääkirjoituksesta on päätelty joidenkin merkkien merkitystä. Uruk IV-kauden merkkejä unken, neuvosto, en, ruhtinas, sanga, temppelin päällikkö. Mutta merkkejä 'kuningas' ja 'palatsi' ei näy. 60-järjestelmä.

Sitä ei osata tulkita muuten kuin numeroiden osalta. Se on saattanut kehittyä savisten laskurahojen painalluksista, joita tehtiin laskurahoja sisältäneeseen savikuoreen. Tähän viittaa muutaman ajalta 3400-3300 eaa. Löydetyn taulun pallomainen ja kuutiomainen muoto. Se on maailman vanhinta kirjoitusta.

Varhaista kirjoitusta Uruk IV- ja Jemdet Nasr-kausilla on käytetty luultavasti temppeliverotuksessa verokuittien laatimiseen ja kirjanpitoon.

Kirjoitus on saattanut olla alussa verraten harvinainen tai kirjoitusmateriaalina on käytetty muuta kuin savea. Samoihin aikoihin esittävä taide ilmaantui kuvaten muun muassa papin tai kuninkaan kaltaisia hahmoja.

Eniten kirjoitusta on löytynyt tältä ajalta vuosilta 3200-3100. Kirjoitus viittaa varhaiseen seemiläisen ja sumerilaisen aineksen sekoittumiseen. Ei tiedetä, synnyttikö sumerilainen kuvakirjoitus Egyptin hieroglyfit vai päinvastoin. Joidenkin mukaan kirjoitus olisi tullut Sumeriin Egyptistä, jossa sitä on saattanut olla Skorpionikuninkaan haudassa jo 3400-3300 eaa.,

Uruk-kausien jako

Uruk-kausi jaetaan varhaiseen, keskimmäiseen ja myöhäiseen.

Aikakausi Aikakausi 2 Urukin kerrostumat Vuodet
Varhainen Uruk Myöhäiskalkoliitti 3 XII-X? 3900-3600/4100-3800
Keskimmäinen Uruk Myöhäiskalkoliitti 4, Susa II IX-VI 3600-3350/3800-3300
Myöhäinen Uruk Myöhäiskalkoliitti 5 Uruk V-IV n. 3400-3100

Vaihtoehtoinen kronologia:

4000-3700 Uruk XII-X Varhainen Uruk
3700-3600 Uruk IX-VIII Varhainen keskinen Uruk, Urukin I laajeneminen
3600-3250 Uruk VII-VI Myöhäinen keskinen Uruk, Urukin II laajeneminen
3250-3150 Varhainen Myöhäis-Uruk Uruk V-IVc-b, Urukin III laajeneminen

Urukin kerrostumat:

Uruk XIV-V 4100-3300 varhainen ja keskimmäinen uruk-kausi
Uruk (Uruk IV-V?) 3500-3200
Uruk V (n. 3400-3300 eaa.)
Uruk IV (n. 3300-3200/3100 eaa.)
Uruk III (n. 3300-3100 3200-3000 eaa.)
- Uruk IV -3200 tai pikemminkin 3300-3100