Lapsuus ja nuoruus
Klami syntyi Virolahdella 20. syyskuuta 1900. Hänen isänsä kuoli Uunon ollessa 4-vuotias. Klami jäi täysin orvoksi 16-vuotiaana. On edelleen arvoitus, mistä nuori Klami sai ensimmäiset musiikilliset virikkeensä suhteellisen syrjäisellä Virolahdella. Nuorena Klami opiskeli musiikkia aluksi Helsingissä. Täällä häntä opetti arvostettu säveltäjä Erkki Melartinssa. Hieman myöhemmin Klami opiskeli Pariisi 1924–1925 sekä Wienissä 1928–1929.Myöhemmät vaiheet
Klami alkoi saada suosiota säveltäjänä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa. Vuonna 1932 hän sai valmiiksi Kalevala-sarjansa, jota oli säveltänyt jo pitkään. Vuonna 1959 hänet nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi. Hyvin tärkeä innoituksen lähde hänelle oli meri – meren äärellä hän vietti useimmat kesänsä ja Suomenlahdelta, Virolahden Kujaholmin saarelta hän hankki itselleen myös kesäpaikan. Klamin maailmassa kosmopoliittisuus yhdistyi kiehtovalla tavalla ajattelutavan pohjimmaiseen kymenlaaksolais-karjalaisuuteen. Virolahden Klamilassa voi edelleen käydä katsomassa Uuno Klamin kotitaloa sekä Klamilan kirkon pihalla hänen patsastaan. Klami kuoli 29.5.1961 sydänkohtaukseen Virolahdella.Musiikki
Monet Klamin teokset liittyvät aihepiiriltään Kalevalaan. Klami kävi rohkeasti kiinni Sibeliuksen siihen asti dominoimaan aihepiiriin, ja hänen onnistui tuoda suomalaiseen Kalevala-aiheiseen musiikkiin uusi, raikas ja modernimpi ote, joka rytmikkyydessään, värikkyydessään ja dissonoivuudessaankin poikkesi merkittävästi ajan kansallisromanttisesta valtavirrasta. Samanlainen tuore ote tuntuu Juhana Cajanuksen uskonnollisaiheiseen tekstiin pohjautuvassa Psalmuksessa solisteille, kuorolle ja orkesterille. Klami sai vaikutteita ranskainlaisten säveltäjien, kuten Maurice Ravel, musiikista sekä Igor Stravinskyn venäläisen kauden teoksista. Klamin musiikille onkin ominaista Ravel-tyylinen hienostuneisuus ja säkenöivä orkestraatio, joka tulee esille varsinkin Sinfonie enfantinessä. Hienostuneisuuden vastapainoksi hänen musiikistaan löytyy myös runsaasti maanläheistä huumoria. Klamin tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat Kalevala-sarjan lisäksi muun muassa oratorio Psalmus (1932-1936), Suomenlinna-alkusoitto (1940), Karjalainen rapsodia (1927), raikas Merikuvia (1930–1932), Lemminkäisen seikkailut saaressa (1934), Revontulet, Nummisuutarit-alkusoitto ja keskeneräiseksi jäänyt (Kalevi Ahon täydentämä) baletti Pyörteitä (1957–1961).Yksityiselämä – harmoninen avioliitto
Klami avioitui Toini Nykäsen kanssa Kymin kirkossa 24. heinäkuuta 1932. Siinä missä Uuno oli syrjäänvetäytyvä, hiljainen, ujo ja erittäin hiljainen, oli kauppakoulun käynyt Toini vilkas, eloisa ja seurallinen. Klamit muuttivat asumaan taiteilijakoti Lallukkaan kesällä 1933 ensimmäisten asukkaiden joukossa.
Aiheesta muualla
