Uusivuosi

Uudenvuoden ilotulitukset

Suomessa uuteenvuoteen kuuluu ilotulitteiden ampuminen, mikä tapa on peräisin Kiinasta, tarkoituksena alun perin karkottaa pahat henget. Suomessa ilotulitteita saa ampua vain uudenvuodenaaton ja -päivän välisenä aikana iltakuudesta aamukuuteen. Ilotulitteita saa ostaa ja myydä 27. joulukuuta alkaen uudenvuodenaattoon asti. Yksinomaan pamahtavat pommit (kuten kiinanpommit ja tykinlaukaukset) kiellettiin 1990-luvun puolivälissä.

Monille eläimille uusivuosi on kova paikka, sillä niitä pelottavat pamaukset.

Vuoden 2005 vaihteessa uutta vuotta juhlittiin hillitysti Kaakkois-Aasian tsunamin vuoksi.

Vuoden vaihtuminen eri maissa

Eri maissa vuoden vaihdetta vietetään eri tavoin ja eri aikaan.

Suomalainen uusivuosi

Perinteisesti suomalaiset viettivät uuttavuotta kekrinä. Tinan valaminen oli aluksi säätyläisten perinne, mutta levisi 1800-luvulla kansan keskuuteen, aluksi Länsi-Suomessa. Uutenavuotena myös katsottiin enteitä. Aattoiltana saatettiin saunan jälkeen heittää vasta saunan katolle. Vastan asennosta ennustettiin sitten tulevaa. Heiniä saatettiin heittää kattoon. Mitä enemmän olkia jäi katto-orsille, sitä parempaa onnea sen uskottiin tietävän tulevalle vuodelle. Myös säätä ennustettiin uutenavuotena.

Nykyään suomalaiseen gregoriaanisen kalenterin mukaiseen uuteenvuoteen kuuluu ilotulitusten ja uudenvuodenlupausten lisäksi myös herkkujen (usein nakkinvaluen ja perunasalaatin syönti), tina ja alkoholi (esim. kuohuviini). Uudenvuodenyönä ravintolat ovat täynnä ja järjestetään tansseja. Uudenvuoden perinteeseen kuuluu myös tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe.

Venäläinen uusivuosi

Venäjällä uusi vuosi vastaa pitkälti suomalaisten joulua. Pakkasukko tuo uudenvuodenlahjoja, ja ennen uutta vuotta tavarataloissa on samanlainen tungos kuin Suomessa ennen joulua.

Kiinalainen uusivuosi

Kiinalainen vuodenvaihe on silloin, kun aurinko on siirtynyt Vesimiehen tähtikuvioon. Tämä tapahtuma on talvipäivänseisauksen ja kevätpäiväntasauksen välillä. Vuosilukua ei lasketa tietystä tapahtumasta, vaan vuodet seuraavat toisiaan kuudenkymmenen vuoden jaksoissa. Vuosien nimet määräytyvät ”taivaallisen kannan” ja ”maallisen haaran” merkkien yhdistelmistä.

Sosialististen maiden uusivuosi

Monissa sosialistisissa maissa uusi vuosi oli erityisen tärkeä juhla. Sosialistisissa maissa suosittiin usein suunnitelmataloutta, ja suunnitelman voimaanastuminen ja vanhan suunnitelman toteutumisen tarkastelu olivat tärkeitä asioita.

Uusivuosi uskonnoissa

Juutalaisuudessa, kristinuskoissassa ja islam vuosi vaihtuu eri aikoihin. Juutalainen vuosi vaihtuu syyspäiväntasauksen tienoilla. Juutalaisen taruston mukaan maailma luotiin 7. lokakuuta vuonna 3761 eaa (juliaanisen kalenterin mukaan). Kristillisessä perinteessä uusivuosi on muun muassa Jeesuksen ympärileikkaamisen muistopäivä. [1] Islamilaisessa kalenterissa ajanlasku aloitettiin 16. heinäkuuta 622. Islamilaisen taruston mukaan profeetta Muhammad pakeni tuona päivänä Medinasta.

Vuosituhannen vaihtuminen

Monissa maissa järjestettiin erilaisia juhlia vuosituhanteen vaihteessa, kun 1000-luku vaihtui 2000-luvuksi. Myös Suomessa järjestettiin rumpu- ja tanssiesitys sekä Suomen suurin ilotulitusnäytelmä, jonka teki japanilainen Hanabi-ryhmä. Hanabi-ryhmä asensi kolme päivää alustoja Helsingin lähettyvillä olevalle saarelle, ja ilotulitteita ammuttiin 888 kappaletta. Helsingin torille kerääntyi noin 20 000 ihmistä. Suuri esitys oli myös New Yorkissa, jonka keskustan kaduille kokoontui valtava määrä ihmisiä. Sekunteja ennen vuosituhanteen vaihduntaa laskettiin iso kristallipallo. Kun kello löi keskiyötä, väkijoukon päälle laskettiin paperisilppua.