Uzbekin kielellä on virallisen kielen asema Uzbekistanissa. Sen lisäksi se on tärkeä vähemmistökieli Tadžikistanissa, jossa tadžikkilais-uzbekkilainen kaksikielisyys on yleistä, ja maan virallisen kielen erot Iranin farsista selittyvät nimenomaan uzbekin kielen vaikutuksella. Kieltä puhuu äidinkielenään noin 18 500 000 ihmistä. Kieltä kirjoitettaessa käytettiin vuoteen 1992 saakka kyrillisiä kirjaimia. Nykyään sitä kirjoitetaan useimmiten latinalaisilla kirjaimilla. Kiinassa elävät uzbekin puhujat kirjoittavat kieltä kuitenkin arabialaisilla kirjaimilla.
Uzbekin kielellä on useita alueellisia murteita, jotka vaihtelevat paljon.
Kielen kirjoitus
Vuoteen 1924 saakka kaikkia Keski-Aasian kieliä kirjoitettiin arabialaisella kirjaimistolla. Vuosina 1924-1940 uzbekkia kirjoitettiin roomalaisella aakkostollainin, kunnes Stalin vallan aikana annettiin käsky käyttää kyrillistä aakkostoa. Kyrillisen käyttö jatkui virallisena vuoteen 1992. Nykyisin virallinen suositus on roomalaisten aakkosten käyttö, vaikkakin kyrillistä kirjaimistoa näkee edelleen yleisesti käytössä. Xinjiangin provinssissa Kiinaassa uzbekkia, kuten myös sukulaiskieli uiguuri, kirjoitetaan käyttäen muokattua persialais-arabialaista järjestelmää. Seuraavassa taulukossa vierekkäin neuvostoajan kyrillinen ja roomalainen aakkosto sekä Kansainvälinen foneettinen aakkosto (IPA).
| Kyrillinen | Roomalainen | IPA |
|---|---|---|
| а | a | |
| б | b | |
| в | v | |
| г | g | |
| д | d | |
| е | (y)e | |
| ё | yo | |
| ж | j | |
| з | z | |
| и | i | |
| й | y | |
| к | k | |
| л | l | |
| м | m | |
| н | n | |
| о | o | |
| п | p | |
| р | r | |
| с | s | |
| т | t | |
| у | u | |
| ф | f | |
| х | x | |
| ч | ch | |
| ш | sh | |
| ъ | ’ | |
| э | e | |
| ю | yu | |
| я | ya | |
| ў | o‘ | |
| қ | q | |
| ғ | g‘ | |
| ҳ | h |