Historia
Kaarle IX perusti 'Mustasaaren' kaupungin 2. lokakuuta 1606 vanhalle kauppa- ja satamapaikalle Mustasaaren kirkonkylään, nykyiseen Vanhaan Vaasaan. Vaasa sai nykyisen nimensä ja vaakunansa Vaasan hallitsijasuvun mukaan vuonna 1611.
Vanha Vaasa, Litografia 1840-luvulta, Johan Knutsson
Vaasa oli Oulun ohella toinen tärkeä tervakaupan keskus Pohjanmaalla. Tervakauppa vauhdittui vielä, kun Vaasa sai oikeuden käydä ulkomaankauppaa tapulioikeuksien myötä vuonna 1765. Kaupungin ulkosatama oli silloin Palosaarella, itse kaupunkiin vei enää matala kanava.
Kaupungin vieressä oli Korsholman kuninkaankartano, josta hallittiin Pohjanmaan linnalääniä. Vuonna 1634 Vaasasta tuli Vaasan läänin pääkaupunki. Kustaa III perusti kaupunkiin Suomen toisen hovioikeuden vuonna 1776.
Triviaalikoulu (myöhemmin Vasa Övningsskola) siirrettiin Uudestakaarlepyystä Vaasaan vuonna 1783. Suomen ensimmäinen kirjasto perustettiin Vaasaan 1794. Vaasaan perustettiin teollisuuskoulu vuonna 1848.
Vaasan ja Mustasaaren pitäjän yhteinen kirkko oli rakennettu 1300-luvun puolivälissä. Sitä laajennettiin 1600-luvun lopulla. Kirkko muutettiin 1700-luvulla ristimalliseksi ja sen viereen rakennettiin kellotapuli.
Elokuun 3. päivä vuonna 1852 Vaasa paloi:
kaupungin keskustasta säilyivät vain vuosina
1780–1781 rakennettu Wasastjernan talo ja hovioikeuden rakennus vuodelta 1786. Kirkon, raatihuoneen, kellotornin ja triviaalikoulun rauniot ovat vieläkin näkyvillä Vanhassa Vaasassa. Wasastjernan (ent. Falander) talossa toimii museo, silloinen hovioikeuden päärakennus on nykyisin Mustasaaren seurakuntien kirkko. Entistä hovioikeutta vastaapäätä on Korsholman kukkula, jolle 1300-luvulle perustettiin Chryssenborgin linna. Palon aikaan sinne oli rakenteilla uusi lääninhallituksen rakennus ja maaherran residenssi.
Palon jälkeen vuonna 1862 kaupunki siirrettiin (n. 7 km) nykyiselle paikalleen luoteeseen lähemmäs merta (leveysaste N63° 06', pituusaste E21° 37') Klemetsön niemelle. Vuosina 1855–1917 Vaasan virallinen nimi oli Nikolaistad (Nikolainkaupunki) edesmenneen suuriruhtinaan, Nikolai I:n, mukaan.
Vaasa toimi
Suomen sisällissodan aikana valkoisen
Suomen pääkaupunkina.
Vaasan senaatin päämajana toimi Vaasan kaupungintalo, joka oli myös Valkoisen armeijan tukikohta. Sodan muistoksi
senaatti myönsi Vaasan kaupungille oikeuden käyttää
vapaudenristiä vaakunan yhteydessä.
Vaasasta oli aiemmin vilkas autolauttaliikenne Ruotsiin aina vuoteen 2000 asti. Tätä liikennettä harjoitti pääasiassa Vaasanlaivat. Vuoroja Vaasasta oli mm. Uumajaan, Sundsvalliiniin ja Örnsköldsvik. Vuonna 2006 RG Line ajoi yhden päivittäisen vuoron Uumajaan.
Urheilu
Vaasa on jo vuosikymmeniä tunnettu jalkapallokaupunkina, mikä johtuu vaasalaisten seurojen menestyksestä 1940- ja 1950-luvuilla. Tuona aikana kaupungin ykkösjoukkue Vaasan Palloseura otti kaksi ja kakkosseura Vasa IFKssa kolme Suomen mestaruutta. Nykyisin VPS pelaa Suomen pääsarjatasolla Veikkausliiga ja VIFK Ykkösessä. Aikoinaan hyvin menestyi myös Vaasan Sportin jalkapallojoukkue, joka selvisi Suomen Cupin loppuotteluun. Vielä nykyäänkin seurasta eronnut FC Sport pelaa naisten pääsarjassa. FC Kiisto pelaa maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Kakkosessa. Viime vuosina jääkiekko on Vaasassa kasvattanut suosiotaan keräten palloilulajeista eniten yleisöä. Vaasassa jääkiekkotoiminnasta vastaa lähinnä Vaasan Sport, joka on pelannut SM-liigassa kaudella 1975-1976. Nykyään seura pelaa maan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestiksessä. Vaasassa on myös paljon pesäpallohistoriaa, koska Vaasan Maila on pelannut useita kausia Suomen pääsarjatasolla. Lentopallossa Vaasan Vasama voitti naisten Suomen mestaruuden uhdeksän kertaa 1980- ja 1990-luvuilla ja oli mitaleilla 11 kertaa 12:ta peräkkäisestä kaudesta. Nykyisin Kiisto pelaa miesten pääsarjassa eli SM-liigassa. Lisäksi futsalissa Ruutupaidat pelaa pääsarjatasolla ja on voittanut kertaalleen SM-pronssia. Yleisurheilun SM-kilpailut eli Kalevan kisat on järjestetty Vaasassa kolmesti, viimeksi vuonna 2004.
Vaasan suurin urheilualue on Hietalahti. Siellä sijaitsee muun muassa Vaasan jäähalli, Hietalahden jalkapallostadion, uimahalli, pesäpallostadion, Kaarlen kenttä, Vaasan ravirata ja Tennis-Center.
Oppilaitokset
Vaasan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on noin 11 000 opiskelijaa. Vaasassa on oma yliopisto sekä laitoksia muista yliopistoista.
- Korkeakoulut
- Ammattikorkeakoulut
- Ammattikoulut
- Vaasan ammattiopisto
- Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
- Svenska yrkesinstitutet
- Lukiot
- Vaasan Lyseon lukio
- Vaasan Rudolf Steiner-koulu
- Vasa Gymnasium
- Vasa Övningsskolas gymnasium
Työnantajat
Vaasa on yleisesti ottaen teollisuuskaupunki, jossa on useita teollisuusalueita, kuten Strömberg Park. Työpaikoista neljännes on teollisuudessa. Moni työntekijä tulee töihin ympäristökunnista, kuten
Mustasaaresta tai Laihialta.
Suurimmat työnantajat:
- Vaasan kaupunki
- ABB — sähkövoima-, ja automaatiotekniikkaa
- Vaasan keskussairaala
- Valtion virastot
- Wärtsilä — dieselmoottoreita
- Vacon — taajuusmuuttajia
- KWH pipe — putkia
- Sonera — puhelinyhtiö
- Vaasa Engineering
- Posti
- VLP (Vaasan Läänin Puhelin)
- Kemira Chemicals
Vaasan nähtävyyksiä
Ystävyyskunnat
Aiheesta muualla
Vaasa
Vaasa
Vasa (by)
Vasa
|
www-nimi = www.vaasa.fi |
huomautus = |
}})
)
)
){kind=small}
