Maantiede
Välimeren pinta-ala on noin 2,5 miljoonaa
neliökilometriä. Saaret ja niemet jakavat Välimeren useisiin altaisiin, joita ovat
Tyrrhenan-,
Ligurian-,
Egean-,
Joonian- ja
Adrianmeri.
Välimeren syvin kohta on 5 120
metriä ja se sijaitsee Välimeren itäosassa Joonianmeressä. Atlantista Välimeren erottaa noin 20 kilometrinen
Gibraltarinsalmi, idässä taas
Mustastamerestä Dardanellit ja
Bosporinsalmi, joiden väliin jää Välimeren osaksi luettava
Marmaranmeri.
Välimeren rannikkovaltiot ovat myötäpäivään tarkasteltuna: Espanja, Ranska, Monaco, Italia, Malta, Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Albania, Kreikka, Turkki, Syyria, Kypros, Libanon, Israel, Egypti, Libya, Tunisia, Algeria ja Marokko.
Ilmasto
Välimerenilmastossa kesä on pitkä, lämmin ja aurinkoinen, talvi lyhyt, lauha ja enimmäkseen lumeton.
Historia

Välimeren korkeussuhteet
Maapallon geologiassa eräänlainen Välimeren edeltäjä oli Afrikan ja Euroopan välinen liitukauden Tethysmeri, jonka tiedetään olleen noin 140–30 miljoonaa vuotta sitten. Välimeri kuivui mioseenikauden lopulla noin 6,5–5,1 miljoonaa vuotta sitten ainakin 8 kertaa noin 1,5 miljoonan vuoden sisällä Gibraltarinsalmen sulkeutuessa. Afrikan laatan törmäys Euraasian laattaan ajoi Gibraltaria kiinni. Etelämantereen jäätiköityminen alensi merenpintaa ja osaltaan kuivatti salmea kiinni. Kuivina kausina Välimeri oli aroa tai suola-aavikkoa. Uudet mennerliikunnat avasivat Välimeren 5,1 miljoonaa vuotta sitten pysyvästi mereksi.
Välimeren kuivuminen haihdutti välimeren 3,7 miljoonaa kuutiokilometriä noin tuhannessa vuodessa nostaen maapallon merenpintaa 12 metriä. Kuivan välimeren altaan täyttyminen oli jättikatastrofi, 2 kilometriä korkeasta Gibraltarinsalmen vesiputouksesta virtasi vettä jopa 2 kilometrin korkeudelta 40 000 km³/vuodessa.
Välimeren merkitys koko länsimaiselle sivistykselle on ollut merkittävä ammoisista antiikin ajoista lähtien. Sen kautta levisivät kauppatavaroiden lisäksi myös ihmiset ja kulttuurivaikutteet.