Yleisimmät väriavaruudet
Yleisimmät digitaaliseen tuotantoon, esimerkiki tietokoneisiin, näyttöihin ja digitaalikameroihin tarkoitetut värimallit ovat RGB (red, green, blue)ja HSB (hue, saturation, brightness). Käyttötarkoituksiltaan yleisempiä malleja ovat muuun muassa painotöissä käytettävä CMYK (cyan, magenta, yellow, black) ja yleismalli CIE L*a*b eli CIELAB. Rakennusalalla käytetaan esimerkiksi NCS- ja RAL-malleja.
CIELAB
Laajin vakiintunut värinkuvausmalli on CIE L*a*b. Standardin mukainen CIE-väriavaruus sisältää 36 miljoonaa värisävyä. Ihminen voi erottaa
silmin noin 12 miljoonaa värisävyä. Tätä rajoittuneempi väriavaruuden kuvaus on Adobe RGB. Seuraavaksi rajoittunein on
sRGB, mikä Adobe RGB:n tapaan on
digitaalikameroissa yleisessä käytössä.
sRGB:ä rajoittuneempi väriavaruuden kuvaus on lähinnä painotöissä käytettävä
CMYK.
Väriavaruus kuvantoistotekniikassa
Painotekniikassa ja erilaisissa kuvantoistoympäristöissä väriavaruudella tarkoitetaan kaikkia niitä värejä, jotka voidaan toistaa, käsitellä ja siirtää tuotantoketjussa eteenpäin. Kuvantoistotekniikan käyttämät väriavaruudet ovat usein laite- ja järjestelmäriippuvaisia, toisin kuin yleiset väriavaruudet.
Laite-eroavaisuuksien hallinta ICC-profiileilla
Jokaisella kuvatuotantoympäristön laitteella on rajallinen väriavaruutensa. Digitaalikameroihin, tietokoneisiin, kuvankäsittelyohjelmiin ja tulostimiin liittyviä väriasetuksia voidaan tarvittaessa muuttaa. Esimerkiksi digitaalikamera tallentaa vain osan silmin nähtävistä väreistä. Värien kirkkaudet, sävyt ja kylläisyydet muuttuvat, kun kamera prosessoi kuvaa, ja lopputulokseksi saaduista väreistä vain määrätty osa saadaan tulostettua.
Digitaalisessa kuvantoistotekniikassa tuotantoketjun laitekohtaiset väriavaruudet eroavat toisistaan siinä määrin, että värit saattavat muuttua kuvatiedostoja laitteista tai sovellusohjelmasta toiseen siirrettäessä. Eroavaisuuksia tasoittava värinhallinta toteutetaan käytetytyn laitteen ICC-profiilin () avulla. ICC-profiili on standardoitu laitteen väriavaruuden kuvaus, joka sisällytetään kuvatiedostoihin. ICC-profiilieja käyttäen voidaan ICC-yhteensopivissa järjestelmissä siirtää, esittää ja tulostaa värejä tarkasti laite-eroavaisuuksista riippumatta. Määrityksen loi vuonna 1993 International Color Consortium, johon kuuluivat muun muassa Adobe, Agfa, Apple, Fogra, Kodak, Microsoft, SGI, Sun Microsystems ja Taligent.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Handprint
- Opas vesivärimaalareille mutta sisältää myös kaiken mitä voi haluta tietää väreistä ja värimalleista (englanniksi)