Luonto
Kallioperältään Vahviala kuului Viipurin rapakivigraniittialueeseen. Pinnanmuodoiltaan kunnan eteläosat olivat loivasti kumpuilevia, mutta pohjoista kohden mentäessä maisema muuttui jonkin verran vaihtelevammaksi. Kunnan korkein kohta, 90,5 metriä, sijaitsi pohjoisosassa lähellä Lappeen rajaa.
Asukasluvun kehitys
- 5 691 (1930)
[Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus]
- 5 862 (1934)
[Yrjö Karilas. Pikku jättiläinen]
- 5 841 (1936)
[Iso tietosanakirja 14. Otava: Helsinki 1938.]
- 5 851 (1939)
[Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93.]
Kylät
Hanhijoki, Hiivaniemi, Houni, Hovinmaa, Huotari, Häsälä, Järvenpää, Kintere, Koskela, Louko, Löytömäki, Nurmi, Rakkola, Vahviala, Sipilä, Sydänmaa, Tervajoki, Tervajärvi, Vahviala, Vanhakylä
Elinkeinot
Noin puolet Vahvialan väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vahvialan peltopinta-ala lisättiin 1920- ja 1930-lukujen aikana voimakkaasti, muun muassa vesiperäisiä maita kuivattamalla. Vuonna 1929 Vahvialassa oli 3 668 ha peltoa, 14 ha kasvitarhaa, 387 ha niittyä ja 8 ha kaskea.
Toinen huomattava elinkeino oli teollisuus, jonka parissa työskenteli hieman alle 40 prosenttia väestöstä. Vahvialan alueella oli useita huomattavia teollisuuslaitoksia ja ne sijoittuivat pääasiassa kahteen teollisuustaajamaan, Hovinmaalle ja Nurmiin. Hovinmaalla toimivat Rakkolanjoen kaakelitehdas (per. 1877), Hovinmaan paperitehdas ja Oitin tiilitehdas. Nurmissa puolestaan Kintereenkosken vieressä sijainnut Oy Nurmi Ab:n selluloosatehdas, Nurmen Tehdas Oy:n saippua- ja huopajalkinetehtaat, Kinteren mylly ja Vahvialan Sähkö Oy:n voimalaitos.
Liikenne
Vahvialan pohjoisosan kautta kulki Riihimäen-Pietarin rata, jonka varrella olivat Hovinmaan ja Nurmin asemat sekä muun muassa Hounin ja Loukon pysäkit. Lisäksi Vahvialan eteläosassa Tervajoen suulla sijaitsi Tervasaaren puutavarasatama.
Nähtävyydet
Vahvialan kirkko ennen talvisotaa
Historia
Perustaminen
Vahviala oli varsin nuori kunta. Vahvialan seurakunta määrättiin perustettavaksi valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1919 ja sen ero toteutui 1922. Kunta aloitti toimintansa vuonna 1921. Vahvialan seurakunta ja kunta muodostettiin pääosaltaan Viipurin maalaiskunnan läntisimmästä osasta, mutta siihen liitettiin osia myös Säkkijärvestästasta ja Lappee. Vuosina 1922-24 uuteen Vahvialan seurakuntaan siirrettiin 4 642 henkeä Viipurin maaseurakunnasta, 592 henkeä Säkkijärveltä ja 181 henkeä Lappeelta.
Sota-aika
Talvisodan alun sotatoimet eivät ulottuneet Vahvialaan lukuun ottamatta muutamia ilmapommituksia. Vahvialan teollisuuslaitoksiin suunnatut voimakkaammat ilmapommitukset alkoivat helmikuun puolivälissä 1940. Samoihin aikoihin aloitettiin myös Vahvialan väestön evakuointi, joka suuntautui Punkalaitumellessassa. Aivan talvisodan loppuvaiheessa ulottuivat myös maataistelut Vahvialan eteläsosassa sijaitsevaan Tervajoen kylään, kun neuvostojoukot pääsivät ylittämään jäätyneen Viipurinlahden. Moskovan rauha suurin osa Vahvialaa jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle. Pika-asutuslain mukaan Vahvialan evakuoidun väestön sijoituskunniksi tulivat itäisellä Uudellamaalla sijaitsevat Askola, Myrskylä, Pernaja sekä Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki.
Vasta pieni osa vahvialalaisista oli asettunut uusille asuinsijoilleen, kun tilanne muuttui Suomen vallatessa menetetyt alueet takaisin jatkosodan alussa kesällä 1941. Sotatoimissa oli Vahvialan rakennuskannasta tuhoutunut noin puolet, mutta tästä huolimatta noin kolme neljäsosaa vahvialaisista ehti palata kotiseudulleen vuoteen 1944 mennessä.
Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella kesäkuussa 1944 ja niinpä Vahvialaankin annettiin evakuointimääräys 18. kesäkuuta. Tämä vahvialaisten toinen evakkotaival suuntautui Hämensopimukseneseen. Moskovan välirauha mukaan suomalaisjoukkojen oli jälleen vetäydyttävä suurimmasta osasta Vahvialaa. Uuden pika-asutuslain mukaan tulivat vahvialaisten sijoituskunnat hieman talvisodan jälkeisiä sijoituskuntia pohjoisemmaksi. Vahvialaiset sijoitettiin Artjärvelle, Elimäelle, Iittiin ja Orimattilaan.
Lakkauttaminen
Vahvialan kunta lakkautettiin 1. tammikuuta 1946han, kun Suomelle jäänyt osa (21,8 km²) liitettiin Ylämaa ja Lappeeseen. Vahvialan seurakunta puolestaan lakkautettiin 1949.
Muuta
Vahvialassa oli 11 kansakoulupiiriä.
Kuuluisia vahvialaisia
Lähteet ja kirjallisuutta
Aiheesta muualla
)
)
)
