www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-08-13
  Tänne linkitetyt sivut 
Luettelo Suomen entisistä kunnista
Viipuri
Salla
Inari
Ylämaa
Sortavala
Luovutettu Karjala
Käkisalmi
Terijoki
Luettelo Suomen kuntamuutoksista
Petsamo
Korpiselkä
Hiitola
Jääski
Lista linkeistä » Vuoksela
Viipurin maalaiskunta
Salmi (kunta)
Hiivaniemi
Lista linkeistä » Nurmi (täsmennyssivu)
Tervajoki (Vahviala)
Hounijoki
Pentti Louko
Luokka: Vahviala

Vahviala

Vahvialan kunta

Luovutettu Neuvostoliitolle (280 km²)
Liitetty Ylämaahan ja Lappeeseen (21,8 km²)

Vahvialan sijainti luovutetussa Karjalassa
vaakuna1 sijainti
Perustettu 1921 osista Viipurin mlk:aa, Säkkijärveä ja Lappeeta
Suomen puolelle jäänyt osa liitettiin Lappeeseen ja Ylämaahan 1946
Lääni, Maakunta Viipurin lääni, Etelä-Karjala2
Pinta-ala oli
- Josta maa-alue
km²
km²
Väkiluku oli
- Väestötiheys
5 851 (1939)
as/km²
1 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen
2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Vahviala on entinen Suomen kunta Etelä-Karjalassa pääosin Neuvostoliitolle luovutetulla alueella Viipurin länsipuolella. Vuodesta 1948 lähtien on Vahvialan kirkonkylän nimi ollut .

Vahvialan pinta-ala oli 301,81 km² (1936). Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu. Karjala kuvina: Viipurin Karjala. Constator Hämeenlinna 1997. ISBN 951-97086-6-9 Vahvialan kunta kuului Viipurin lääniin, Viipurin kihlakuntaan ja Viipurin tuomiokuntaan. Vahvialan naapurikuntia olivat pohjoisessa Lappee ja Nuijamaa, idässä Viipurin maalaiskunta, etelässä Säkkijärvi ja lännessä Ylämaa. Lisäksi Vahviala rajoittui etelässä myös Viipurinlahteen.

1 Luonto
2 Asukasluvun kehitys
3 Kylät
4 Elinkeinot
5 Liikenne
6 Nähtävyydet
7 Historia
8 Muuta
9 Kuuluisia vahvialaisia
10 Lähteet ja kirjallisuutta
11 Aiheesta muualla

Luonto

Kallioperältään Vahviala kuului Viipurin rapakivigraniittialueeseen. Pinnanmuodoiltaan kunnan eteläosat olivat loivasti kumpuilevia, mutta pohjoista kohden mentäessä maisema muuttui jonkin verran vaihtelevammaksi. Kunnan korkein kohta, 90,5 metriä, sijaitsi pohjoisosassa lähellä Lappeen rajaa. Vahvialana alueen merkittävimmät joet olivat Hounijoki, Rakkolanjoki ja Tervajoki. Vahvialan alueella oli myös useita pieniä järviä, kuten Tervajärvi, Houninjärvi, Ukonjärvi ja Löytöjärvi.

Asukasluvun kehitys

  • 5 691 (1930)Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus
  • 5 862 (1934)Yrjö Karilas. Pikku jättiläinen
  • 5 841 (1936)Iso tietosanakirja 14. Otava: Helsinki 1938.
  • 5 851 (1939)Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93.

Kylät

Hanhijoki, Hiivaniemi, Houni, Hovinmaa, Huotari, Häsälä, Järvenpää, Kintere, Koskela, Louko, Löytömäki, Nurmi, Rakkola, Vahviala, Sipilä, Sydänmaa, Tervajoki, Tervajärvi, Vahviala, Vanhakylä

Elinkeinot

Noin puolet Vahvialan väestöstä sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vahvialan peltopinta-ala lisättiin 1920- ja 1930-lukujen aikana voimakkaasti, muun muassa vesiperäisiä maita kuivattamalla. Vuonna 1929 Vahvialassa oli 3 668 ha peltoa, 14 ha kasvitarhaa, 387 ha niittyä ja 8 ha kaskea. Talvisodan alkuun mennessä oli kunnan peltopinta-ala kasvanut noin 4 900 hehtaariin. Suurin osa tiloista oli pientiloja, mutta kunnan alueelta löytyi myös muutama kartano.

Toinen huomattava elinkeino oli teollisuus, jonka parissa työskenteli hieman alle 40 prosenttia väestöstä. Vahvialan alueella oli useita huomattavia teollisuuslaitoksia ja ne sijoittuivat pääasiassa kahteen teollisuustaajamaan, Hovinmaalle ja Nurmiin. Hovinmaalla toimivat Rakkolanjoen kaakelitehdas (per. 1877), Hovinmaan paperitehdas ja Oitin tiilitehdas. Nurmissa puolestaan Kintereenkosken vieressä sijainnut Oy Nurmi Ab:n selluloosatehdas, Nurmen Tehdas Oy:n saippua- ja huopajalkinetehtaat, Kinteren mylly ja Vahvialan Sähkö Oy:n voimalaitos.

Liikenne

Vahvialan pohjoisosan kautta kulki Riihimäen-Pietarin rata, jonka varrella olivat Hovinmaan ja Nurmin asemat sekä muun muassa Hounin ja Loukon pysäkit. Lisäksi Vahvialan eteläosassa Tervajoen suulla sijaitsi Tervasaaren puutavarasatama.

Nähtävyydet

Vahvialan kirkko ennen talvisotaa

Vahvialan kirkko ennen talvisotaa

Historia

Perustaminen

Vahviala oli varsin nuori kunta. Vahvialan seurakunta määrättiin perustettavaksi valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1919 ja sen ero toteutui 1922. Kunta aloitti toimintansa vuonna 1921. Vahvialan seurakunta ja kunta muodostettiin pääosaltaan Viipurin maalaiskunnan läntisimmästä osasta, mutta siihen liitettiin osia myös Säkkijärvestästasta ja Lappee. Vuosina 1922-24 uuteen Vahvialan seurakuntaan siirrettiin 4 642 henkeä Viipurin maaseurakunnasta, 592 henkeä Säkkijärveltä ja 181 henkeä Lappeelta.

Sota-aika

Talvisodan alun sotatoimet eivät ulottuneet Vahvialaan lukuun ottamatta muutamia ilmapommituksia. Vahvialan teollisuuslaitoksiin suunnatut voimakkaammat ilmapommitukset alkoivat helmikuun puolivälissä 1940. Samoihin aikoihin aloitettiin myös Vahvialan väestön evakuointi, joka suuntautui Punkalaitumellessassa. Aivan talvisodan loppuvaiheessa ulottuivat myös maataistelut Vahvialan eteläsosassa sijaitsevaan Tervajoen kylään, kun neuvostojoukot pääsivät ylittämään jäätyneen Viipurinlahden. Moskovan rauha suurin osa Vahvialaa jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle. Pika-asutuslain mukaan Vahvialan evakuoidun väestön sijoituskunniksi tulivat itäisellä Uudellamaalla sijaitsevat Askola, Myrskylä, Pernaja sekä Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki.

Vasta pieni osa vahvialalaisista oli asettunut uusille asuinsijoilleen, kun tilanne muuttui Suomen vallatessa menetetyt alueet takaisin jatkosodan alussa kesällä 1941. Sotatoimissa oli Vahvialan rakennuskannasta tuhoutunut noin puolet, mutta tästä huolimatta noin kolme neljäsosaa vahvialaisista ehti palata kotiseudulleen vuoteen 1944 mennessä.

Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalankannaksella kesäkuussa 1944 ja niinpä Vahvialaankin annettiin evakuointimääräys 18. kesäkuuta. Tämä vahvialaisten toinen evakkotaival suuntautui Hämensopimukseneseen. Moskovan välirauha mukaan suomalaisjoukkojen oli jälleen vetäydyttävä suurimmasta osasta Vahvialaa. Uuden pika-asutuslain mukaan tulivat vahvialaisten sijoituskunnat hieman talvisodan jälkeisiä sijoituskuntia pohjoisemmaksi. Vahvialaiset sijoitettiin Artjärvelle, Elimäelle, Iittiin ja Orimattilaan.

Lakkauttaminen

Vahvialan kunta lakkautettiin 1. tammikuuta 1946han, kun Suomelle jäänyt osa (21,8 km²) liitettiin Ylämaa ja Lappeeseen. Vahvialan seurakunta puolestaan lakkautettiin 1949.

Muuta

Vahvialassa oli 11 kansakoulupiiriä.

Kuuluisia vahvialaisia

Lähteet ja kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.