Valdivian kulttuuri kukoisti muinaisessa Ecuadorissa 3500–1800 eaa. Santa Elenan niemimaalla ja Guayasjoen altaassa Valdivian kylän lähettyvillä. Valdivian ihmiset asuivat paikallaan, tähän aikaanhan vietettiin laajoilla alueilla Amerikassa kohtuullisen liikkuvaa elämänmuotoa.
Valdivian kylissä oli ympyrämäinen tai soikio keskusaukio, ja.
Kulttuuria on epäilty alueen vanhimmaksi pysyväksi asutukseksi, mutta uudet
arkeologiset löydöt ovat muuttamassa tätä näkökantaa. Noin 3500 eaa. alueella oli jo päällikkökuntia. Keramiikkaa oli Puerto Hormigassa noin 3000–2000 eaa. Real Alto n. 12 ha on ainakin vuodelta 2300 eaa. Valdivian kulttuuri tunnetaan venuspatsaistaan, jotka ovat alastoman naisen savisia kuvia, ja liittyvät hedelmällisyyskultteihin, joilla pyrittiin takaamaan hyvä sato tai onni. Rituaalin jälkeen savinukke rikottiin.
Aluksi Valdivian saviastiat oli karkeita käyttöesineitä, mutta kehittyivät myöhemmin hienoksi. Keramiikka oli punaista tai harmaata, nimenomaan killotettua tummanpunaista.
Valdivian keramiikan sanotaan muistuttavan Tyynenmeren toisella puolella Japanissa Kyushun saarella vallinnutta ikivanhaa Jomon-keramiikkaa. Niin jotkut tutkijat ajattelevat keramiikan saapuneen Japanista Equadoriin.
Kehitystä tapahtui ajan mukana myös kivitöissä. Kivestä tehtiin taitavasti kulhoja.
Valdivian ihmiset viljelivät maata ja kalastivat, ja joskus harvoin metsästivät peuroja. Valdivian ihmiset viljelivät mm. maissia, papua, puuvillaa, pippuria ja kurpitsaa.