Valko-Venäjän oppositio

Valko-Venäjä Venäjän liittolainen

Valko-Venäjällä on tulliliitto Venäjän kanssa ja se on hyvin integroitunut jälleen Venäjään 1990-luvulla kohtaamiensa taloudellisten vaikeuksien vuoksi. 27. joulukuuta 2000 ratifioitua rahaunionia Venäjän kanssa ei ole pantu vielä toimeen Valko-Venäjän odottaman kompensaation vuoksi.

Myös sotilaallisesti Valko-Venäjä on Venäjän liittolainen mm. siksi, että Moskovan uloin ilmapuolustuskehä sijaitsee Valko-Venäjän pääkaupungin tasalla ja Valko-Venäjän maksukyvyttömyyden vuoksi Venäjän arvellaan lahjoittaneen uusimmat alueilmatorjuntaohjukset Valko-Venäjälle.

Presidentillisesti ohjattu hallinto

Valko-Venäjän nykyistä vakautta valvoo presidentti Aleksandr Lukašenko, jonka tapaa järjestää vaaleja, kohdella oppositiota sekä tiedotusvälineiden toimittajia ovat monet länsimaat, ihmisoikeusjärjestöt, vaalitarkkailujärjestöt arvostelleeet yhdessä valkovenäläisen opposition kanssa ihmisoikeusnäkökulmasta.

Monien muiden IVY-maiden tapaan on myös Valko-Venäjä torjunut Georgiann ruusuvallankumouksen tai Ukraina kaltaisen oranssivallankumouksen mahdollisuuden.

Oppositiotoiminta Valko-Venäjällä on kuitenkin vaikeaa, koska kokoontumistiloja ei vuokrata ja tiedotusvälineet ovat vahvasti hallituksen valvonnassa. Toisaalta Valko-Venäjä on vakaa alhaisella tulotasollaan, mikä takaa yhden maailman tasaisimmista tulonjaoista ja Valko-Venäjän bruttokansantuote kasvaa nopeasti.

Oppositioita

Kuuluisia oppositiohenkilöitä ovat mm. lokakuussa 2004 Valko-Venäjän parlamentista pudonnut Vladimir Parfenovitš, ihmisoikeusjärjestö 'Charta '97':n puheenjohtaja Andrei Sannikov. Muita 'Vapaa Valko-Venäjä' (Svobodnaja Belarus - Свободная Беларусь) -aloitteeseen liittyviä kansalaisjärjestöjä ovat:

'Me muistamme' (Мы помним),

'Vapaus poliittisille vangeille!' (Свободу политзаключенным!)

'Volat' (Волат)

'Veteraanit demokratian puolesta' (Ветераны за демократию)

'Yrittäjien lakkokomitea' (Общереспубликанский стачком предпринимателей)

'TERRA-konventio' (TERRA-Конвенция)

'Antifasistinen liike' (Антифашистское действие)

Mediataistelu

Koska televisio- ja radioasemia valvotaan tehokkaasti, oppositio pääsee esille lähinnä vain Internetissä. Samizdat-perinteen mukainen kirjallisuus onkin tuottanut kaksi verkossa leviävää presidentti Luskahenkosta kertovaa kirjaa Našestvije (Hyökkäys) ja Slutšainyi prezident (Satunnainen presidentti). Tämän vuoksi tietokonepalvelimet on yritetty saattaa sanomalehtien kaltaisen painovastuun piiriin siinä toistaiseksi onnistumatta.

EU tueksi

Euroopan unionissa on perustanut radioasema Valko-Venäjään kohdistuvaa demokratiatiedottamista varten. Valko-Venäjän hallitus on torjunut hankkeen todeten joukkotiedotusvälineitä olevan niin paljon, ettei kyseinen radio muuttaisi valkovenäläisten ajattelutapaa. Euroopan unioni saattaa varojen kanavoimista Puolassa toimivan valkovenäjänkielistä ohjelmaa lähettävän Radio Ratsiiyan ('Radio Syy') kautta. Samankaltainen yksityisempi hanke on Liettuassa Radio Baltic Waves.

24. elokuuta 2005 Euroopan unionin komissio ilmoitti (IP/05/1063) tiedotteellaan, että radioimisesta järjestetyn kilpailun voitti saksalainen yleisradio Deutsche Welle, minkä marraskuusta 2005 lähetettäviä ohjelmia EU:n komissio tukee 138 000 eurolla. Muut tarjouksen tehneet olivat BBC ja EuroNews. Ohjelmia on tarkoitus lähettää 15 minuutin ajan päivittäin lyhyillä aalloilla tai keskiaalloilla.

Valko-Venäjän johto epäilee Lännen rahoitusta

Valko-Venäjän presidentti Lukašenko ja Venäjän tiedustelupalvelun johto epäilevät, että länsi valmistelee vallankumousta myös Valko-Venäjällä ja että tähän tarkoitukseen on varattu riippumattomille kansalaisjärjestöille 5 000 000 - 50 000 000 Yhdysvaltain dollaria. Ennen Ukrainan oranssivallankumousta 26. joulukuuta 2004 tuki mm. Yhdysvallat demokratiatiedotusta ja mediahankkeita kahden vaaleja edeltävän vuoden aikana noin 66 000 000 dollarilla.

Presidentin vaalivoitto

Aleksandr Lukašenko voitti 19. maaliskuuta 2006 järjestetyn presidentinvaalin. Valko-Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan hän sai 82,6 % äänistä. Opposition mukaan Lukašenkon kannatus oli 45% ja pääkaupungissa Minskissä vain 30 %.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamenttivaltuuskunnan sekä demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston vaalitarkkailijoiden mukaan vaaleja ei järjestetty hyväksyttävällä tavalla.

Itsenäisten valtioiden yhteisön sihteeristön vaalitarkkailijoiden mukaan vaalissa oli vain teknisiä vähäisiä teknisiä puutteita ja vaalitulos saatiin Valko-Venäjän vaalilakia noudattaen.

Yhdysvallat ja Euroopan unioni harkitsevat viisumikieltoa joillekin valkovenäläisille päättäjille.

Oppositio järjesti muutaman tuhannen hengen mielenosoituksia Minskissä. Ennen vaaleja Valko-Venäjän turvallisuuspalvelun päällikkö julkisti epäilynsä lännen tukemasta vallankaappausyrityksestä vaalipäiväksi ja sitä seuraavaksi päiväksi.