www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-13
  Tänne linkitetyt sivut 
Avaruus (tähtitiede)
Albert Einstein
Fysiikka
Lista linkeistä » Kuu
Liuos
Metri
Maa
Musta aukko
Palaminen
Radio
Radioaalto
Säteily
Sininen
Tähtitiede
Tähti
Valokuitu
Vastus
Valonnopeus
Punasiirtymä
Ultraviolettisäteily
Aurinkokenno
Pioneer 10
LED
Silmä
Sähkömagneettinen spektri
René Descartes
Suhteellisuusteoria
Luumen
Pori
Spektri
Suljinnopeus
Kamera
Arabiankahvi
Aspergerin oireyhtymä
Sisilisko
RMS Titanic
Leonardo da Vinci
Väri
Kvantittuminen
Tardioni
Näköaisti
Kaukoputki
UFO
Sähkömagneettinen säteily
Filmikamera
Mikroaalto
Pimeä sumu
Impressionismi
Sateenkaari
Interferenssi
Dispersio
Kaksoisrakokoe
Brownin liike
Kuunpimennys
Polarisaatio
Lista linkeistä » Lämpökamera
Lista linkeistä » Plasma
Optiikka
Värilämpötila
Bioluminesenssi
Valoherkkä kenno
Valotus
Valopistooli (ohjain)
Laser
Optinen hila
Lasi
Lumisokeus
Tappisolu
Lehtivihreä
Kynttilä
Deneb
Valosaaste
Aurinkopurje
Etäisyyden mittaus
Prisma (optiikka)
Lista linkeistä » Lista linkeistä » Linssi (optiikka)
Radiometri
David Hockney
Magnitudi (tähtitiede)
Ksenon
Covenant-liittouma
Kosminen taustasäteily
Hydroviljely
Strontium
Mustavalolamppu
Enkeli
Pilvi
Mineraali
Aurinkoekseema
Väriterapia
Kasvihormoni
Salama
James Clerk Maxwell
Peikonkulta
Suurpainenatriumlamppu
Monimetallilamppu
Duel Masters (keräilykorttipeli)
Lista linkeistä » Lista linkeistä » Optinen tähtitiede
Ruska
Verkkosilmä
Pimeys
Zeuksis
Aleksanteri Ahola-Valo
Prototähti
Kromosfääri
Aivotulehdus
Atomiabsorptiospektrometri
Gravitaatiolinssi
Fotoreseptori
Amaterasu
Interferometri
Painoväri
Öljylamppu
Optinen paksuus
Akryyli
Varjo
Lensflare
Blade
Sauvasolu
Lista linkeistä » Auringon säteily
Kokonaisheijastuminen
Planeettakuntien synty
Airam
Taitekerroin
Ohutkalvo-optiikka
Valobakteeri
Astroseismologia
Aramidi
Tailmon
Himmennin
Solubiologia
Pistokas
Teuvo Valo
Super Trouper
Chandrasekhara Raman
Bloom
Fermat'n periaate
Iso-Heikkilän tähtitorni
Huonekasvi
Furfuraali
Mediataiteen peruskäsitteitä
Kääpiöbanaani
Merenvaha
Fresnelin integraalit
Valokemia
Silmälevät
Värimittari
Jäätikön massatase
Palloaberraatio
Kalkkivalo
Thomas Young
Studiotec
Kvanttisuperpositio
Ramansironta
Väriaberraatio
Fresnel-linssi
  Muut kielet 
daLys
deLicht
frLumière
noLys
svLjus
Luokka: Valo

Valo

Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa. Näkyvä valo asettuu noin aallonpituuksille 350–700 nanometriä (nm) ja taajuuksille 380–750 terahertsiä (THz). Ihmissilmä näkee parhaiten keltaista tai kellanvihreää valoa aallonpituudella 555 nm. Valoa lyhytaaltoisempaa säteilyä kutsutaan ultravioletiksi, ja pitempiaaltoista infrapunaiseksi. Valon kolme perusulottuvuutta ovat kirkkaus (eli amplitudi), väri (eli aallonpituus) ja polarisaation (eli värähtelykulma). Aalto-hiukkasdualismi vuoksi valolla on samanaikaisesti sekä hiukkasten että aaltojen ominaisuudet.

Valoa käytetään tiedonsiirtoon valokuiduissa.

1 Teorioita valon luonteesta
2 Valon nopeus
3 Valon mitattavia ominaisuuksia
4 Katso myös
5 Kirjallisuutta

Teorioita valon luonteesta

Prisma jakaa valon eri aallonpituuksiin eli väreihin

Prisma jakaa valon eri aallonpituuksiin eli väreihin

  • Hiukkasteoria
    • Isaac Newton esitti ensimmäisenä 1600-luvulla
    • Teorian mukaan valo etenee ainoastaan hiukkasina
      • Oletus on osoitettu virheelliseksi
  • Aaltoteoria
    • Christian Huygens esitti ensimmäisenä 1600-luvulla
    • Teorian mukaan valo etenee ainoastaan aaltoina ja tarvitsee väliaineen edetäkseen
      • Oletus on osoitettu virheelliseksi
  • Sähkömagneettinen teoria
  • Kvanttiteoria (eli hiukkas-aaltoteoria)
    • Yhdistää kolme edellistä teoriaa
    • Max Planck esitti 1900, että valoaallot muodostuvat fotoneiksi kutsutuista energiapaketeista
    • Valo käyttäytyy samanaikaisesti sekä hiukkasten että aaltojen tavoin

Valon nopeus

Valon nopeuden kaava

Valon nopeus tyhjiössä (vakio c) on tarkalleen 299 792 458 metriä sekunnissa. Kyseessä on valonnopeuden määritelmä, eikä mittaustulos, sillä SI-järjestelmän yksikkö metri on määritelty matkana, jonka valo kulkee 1/299 792 458 sekunnissa. Väliaineessa valonnopeus on pienempi.

c=1/\sqrt (\epsilon \mu),
jossa ε on tyhjiön permittiivisyys ja μ on tyhjiön permeabiliteetti. Valon aallonpituus

\lambda=v/f,

jossa λ on aallonpituus, f on taajuus ja v on valon nopeus väliaineessa. Jos valo kulkee tyhjiössä, niin

c=\lambda f,

jossa c on valon nopeus. v voidaan ilmaista myös kaavalla

v = \frac{c}{n}

jossa n on vakio (taitekerroin), joka riippuu läpäistävän aineen ominaisuuksista sekä aineesta riippuen valon aallonpituudesta ja polarisaatiosta.

Valon mitattavia ominaisuuksia

Katso myös

Kirjallisuutta

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.