Valtatie 3

]] Valtatie 3 on Helsingistä Hämeenlinnaenn ja Tampere kautta Vaasaan kulkeva valtatie. Tien pituus on 424 kilometriä.

Tie on kokonaisuudessaan osa kansainvälistä E12-tietä. Tie kuuluu liikenne- ja viestintäministeriöonn työryhmän ehdottamaan runkotieverkko sekä yleiseurooppalaiseen TERN-verkkoon. Laihian ja Vaasan välillä tie on osa Sinistä tietä.

Valtatien 3 vilkkain kohta on Helsingissä Kehä I:n liittymän pohjoispuolella, missä keskimääräinen liikennemäärä on noin 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Reitti

Valtatie 3 kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Vantaa – Nurmijärvi – Hyvinkää – Riihimäki – Janakkala – Hämeenlinna – Hattula – Kalvola – Valkeakoski – Akaa – Valkeakoski (uudelleen) – Lempäälä – Tampere – Pirkkala – Nokia – Tampere (uudelleen) – Ylöjärvi – Hämeenkyrö – Ikaalinen – Parkano – Jalasjärvi – Kurikka – Ilmajoki – Isokyrö – Laihia – Mustasaari – Vaasa.

Helsingin Kivihaan ja Vantaalla sijaitsevan Kehä III:n eritasoliittymän välillä valtatie 3 on hyvälaatuista nelikaistaista valtatietä, jonka kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Kehä III:n ja Tampereen välinen osuus on kokonaisuudessaan nelikaistaista moottoritietä. 160 kilometrin pituisena se on Suomen pisin moottoritie. Pääkaupunkiseudulla tiestä käytetään myös nimeä Hämeenlinnanväylä, joskus puhekielessä myös Tampereenväylä. Aikaisemmalta nimeltään tie on Nurmijärventie. Moottoritien liikennemäärät ovat varsin suuret koko sen matkalla. Esimerkiksi Riihimäen kohdalla tien liikennemäärä on noin 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Tampereen keskustan eteläpuolella valtatie 3 kääntyy moottoritieltä Tampereen läntiselle kehätielle, joka on osaksi kaksikaistaista moottoriliikennetietä, osaksi moottoritietä ja osaksi tavanomaista kaksikaistaista valtatietä. Kaksikaistaiset osuudet ruuhkautuvat pahoin, ja koko kehätie Lakalaivasta Ylöjärvelle onkin rakenteilla moottoritieksi, jonka on määrä valmistua syksyllä 2008.

Tampereen ja Vaasan välillä valtatie 3 on tavanomaista suomalaista kaksikaistaista valtatietä, jonka liittymät ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tasoliittymiä. Lisäksi Mustasaaren Helsingbyn ja Vaasan välillä on 11 kilometriä pitkä moottoritie. Tie päättyy Vaasan keskustaan.

Historiaa

Vuonna 1938 määritelty kolmostie kulki Helsingissä yhdessä ykkös- ja kakkosteiden kanssa Pitäjänmäelle nykyisten Pitäjänmäentien ja Konalan risteykseen. Sieltä tie jatkui nykyisten Malminkartanon ja Kaivokselan ohi Vantaankoskelle ja edelleen Klaukkalan, Lopen ja Janakkalan kautta Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta reitti jatkui Vanajanselän itäpuolta Hattulan, Pälkäneen ja Kangasalan kautta Tampereelle. Tiehen yhtyivät valtatiet 12 Pälkäneen Kyllössä ja 9 Kangasalan Huutijärvellä. Tampereelta tie kulki Vaasaan suunnilleen nykyistä linjausta.

Tie uusittiin kokonaisuudessaan 1950- ja 1960-luvuilla. Tällöin syntyi nykyinen linjaus Helsingistä Hämeenlinnaan. Hämeenlinnasta Tampereelle linjaus muuttui radikaalisti: Pitkällisten riitojen jälkeen tie ohjattiin Valkeakosken kautta, jolloin Sääksmäelle rakennettiin pengertie ja riippusilta, jolla tie ylitti Vanajaveden Rauttunselän ja Vanajanselän välistä. Reitti Hämeenlinnasta Pälkäneelle jäi mutkaiseksi ja mäkiseksi soratiereitiksi 1970-luvulle saakka, jolloin tie uusittiin valtatietasoiseksi ja numeroitiin myöhemmin kantatieksi 57.

Hämeenlinnan keskustan ohittava moottoritieosuus valmistui vuonna 1964n ja Lempäälän Kulju ja Tampereen keskustan välinen osuus neljä vuotta myöhemmin. Haagan ja Kehä III:n välinen osuus pääkaupunkiseudulla valmistui nelikaistaiseksi kahdessa osassa vuosina 1975 ja 1977. Tätä osuutta ei ole merkitty moottoritieksi, mutta kaksine ajoratoineen ja eritasoliittymineen se on silti varsin moottoritiemäinen.

Tampereen läntinen kehätie valmistui kaksikaistaisena tienä, osin moottoriliikennetienä 1985, mutta valtatie 3 linjattiin edelleen Tampereen keskustan kautta. Valtatien linjaus muutettiin kehätielle vasta 1990-luvun puolivälissä. Entisellä linjaus kulki nykyisten teiden 3495, 12 ja 65 reittiä.

Kolmostie ruuhkautui etenkin Helsingin ja Hämeenlinnan välillä toivottomaksi jo 1980-luvulla. Moottoritie Helsingistä Hämeenlinnaan linjattiin olemassa olleen valtatien viereen. Ensimmäinen kahdeksan kilometrin osuus Helsinki–Hämeenlinna-moottoritiestä valmistui Kehä III:n ja Klaukkalan liittymien välille vuonna 1988. Hyvinkään ja Riihimäen välinen osuus valmistui vuonna 1990 ja Klaukkalan liittymän ja Nurmijärven välinen osuus seuraavana vuonna. Puuttuvat osuudet Nurmijärven ja Hyvinkään sekä Riihimäen ja Hämeenlinnan välillä valmistuivat vuonna 1992. Moottoritien valmistuttua vanhasta tiestä tuli seututie 130.

Moottoritien linjauksesta Hämeenlinnan ja Tampereen välillä riideltiin vuosia. Lopulta linjaukseksi valittiin Toijalan kautta kulkenut vaihtoehto, jossa Vanajavesi ylitetään Konhonvuolteella Toijalan luoteispuolella. Täten Hämeenlinnan ja Tampereen väliseksi linjaukseksi tuli vuoden 1938 numerointijärjestelmän kantatie 56, joka oli lakkautettu Valkeakosken linjauksen valmistuttua. Moottoritie valmistui Hämeenlinnasta Kalvolan Iittalaan saakka vuonna 1996un ja viimeinen osuus Kulju vuonna 2000.

Myös Tampereen läntinen kehätie on ollut pitkään hyvin ruuhkautunut heti sen jälkeen kun osuus Helsinki–Tampere valmistui moottoritieksi. Tampereen Läntisen Kehätien ensimmäinen osa valmistui vuonna 2006 Rajaniemen ja Kalkun välillä. Tampereen eteläisen nelitasoliittymän ja Rajaniemen sekä Kalkun ja Ylöjärven välisten osuuksien on tarkoitus valmistua moottoritieksi vuonna 2008.

Vaasan moottoritie on valmistunut kahdessa osassa vuosina 1968 ja 1994.

Tiehankkeita

Tampereen läntinen kehätie on pitkään ollut hyvin ruuhkautunut. Tiehallinto aloitti vuonna 2003 kehätien rakentamisen moottoritieksi. Ensimmäisessä vaiheessa syksyllä 2006 Rajaniemen ja Kalkun välille valmistui seitsemän kilometrin moottoritieosuus, johon sisältyi kolme eritasoliittymää sekä uusi Rajasalmen silta. Vuonna 2006 aloitetussa toisessa vaiheessa rakennetaan yhteensä 13,3 kilometriä moottoritietä väleille Lakalaiva–Pirkkala ja Kalkku–Soppeenmäki. Toisessa vaiheessa kolmostiellä parannetaan neljää olemassa olevaa eritasoliittymää sekä rakennetaan uudet Myllypuron ja Linnakorven eritasoliittymät. Lisäksi parannetaan Maatialan eritasoliittymää valtatiellä 12 ja rakennetaan uusi Kankaantaan eritasoliittymä valtatielle 11. Toisen vaiheen on määrä valmistua vuonna 2008. Koko hankkeen kustannusarvio on 114 miljoonaa euroa.

Pääkaupunkiseudulla Hämeenlinnanväylää suunnitellaan parannettavaksi Marja-Vantaan ja Kehäradan rakentamisen myötä 3+3-kaistaiseksi Kehä III:n ja Luhtaanmäen välillä. Hankkeen kustannusarvio elokuun 2006 kustannustasossa on 108,2 miljoonaa euroa. Lisäksi Kehä III:n parantamissuunnitelmissa Hämeenlinnanväylän ja Kehä III:n eritasoliittymää esitetään rakennettavaksi kokonaan uudelleen.

Ylöjärven ja Vaasan välisellä osuudella valtatie 3 on pääosin kaksikaistaista tietä. Pitkällä aikavälillä Tiehallinnon tarkoitus on merkittävästi parantaa tätä osuutta. Parantamishanke koostuu useista osahankkeista, joista ensimmäiset on suunniteltu toteutettaviksi vuosina 2008–2013. Ensimmäisen vaiheessa tielle rakennettaisiin 15 uutta keskikaiteellista ohituskaistaa ja kahdeksaa nykyistä ohituskaistaa parannettaisiin. Lisäksi rakennettaisiin Hämeenkyrön ohikulkutie ja 12 uutta eritasoliittymää. Hankkeen rahoituksesta tai toteuttamisesta ei ole päätöstä.

Osana koko päätieverkkoa koskevia kehittämissuunnitelmia Tiehallinnon tavoitteena on, että vuonna 2025 valtatie 3 olisi nelikaistainen osuuksilla Helsinki–Tampere–Hämeenkyrö ja Laihia–Vaasa. Lisäksi Hämeenkyrön ja Parkanon välinen osuus olisi jatkuvaa ohituskaistatietä sekä Parkanon ja Jalasjärven välinen osuus kaksikaistaista tietä, jolla on säännöllisesti ohituskaistoja. Nämä suunnitelmat ovat kuitenkin alustavia ja edellyttäisivät tieinvestointeihin vuosittain käytettävien määrärahojen kaksinkertaistamista nykyisestä. | Viitattu = 18.7.2007 }}

Lähteet

• Google Earth -tietokoneohjelma. 2007. Google.

Viitteet