www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-16
  Tänne linkitetyt sivut 
Faarao
Lista linkeistä » Hieroglyfit
Uusi valtakunta
Uuden valtakunnan historia
Muinainen Egypti
Amenemhet I
Hyksot
Sakkara
Lista linkeistä » Egyptin historia
Luettelo Egyptin dynastioista
Egyptin toinen välikausi
Egyptin protodynastinen kausi
Egyptin 26. dynastia
Egyptin kolmas välikausi
Dahshur
Kääntäminen
  Muut kielet 
deAltes Reich (Ägypten)
frAncien Empire égyptien
noDet gamle rike i Egypt
svGamla riket
Luokka: Muinainen Egypti

Vanha valtakunta

Vanha valtakunta (muinainen Egypti) oli Egyptin historian se kausi, jolloin rakennettiin suurimmat pyramidit. Niistä tunnetuin on Kheopsin pyramidi. Vanha valtakunta sai alkunsa, kun thiniittikauden voimakas hallitsija Khasekhemwi yhdisti maan uudestaan.

Vanha valtakunta käsitti dynastiat 3 - 6 eli ajan 2686 – 2134 eaa. Vanhan valtakunnan alue ulottui Suezin kannakselle idässä ja 1. kataraktille Niilillä, mutta ainakin ajoittain Egypti valvoi alueita Siinailla ja Pohjois-Nubiassa. Vanhan valtakunnan loppupuolella maa ajautui eneneviin riitoihin paikallisten ruhtinaiden tavoitellessa valtaa. Lopulta maa hajosi moneen pikkuvaltioon, ja samaan aikaan Niilin tulvien heikkeneminen aiheutti valtavan nälänhädän Ylä-Egyptissä.

Vanha valtakunta

Vanha valtakunta syntyi, kun edeltävän hajanaisen thiniittikauden voimakas faarao Khasekhemwi (Khasekhemui) yhdisti Egyptin uudestaan. Mmefiistä tuli maan pääkaupunki. Vanha valtakunta ulottui etelässä 1. kataraktille Elefentinen (egyptiksi Abu) ja Assuanin lähelle. Idässä rajana oli Suezin kannas. Mutta Siinailla oli Egyptin valvomia kuparikaivoksia, ja myös Nubian pohjoisosissa Uauatissa ja Irtjetissä. Nubiassa Wadi Haifassa oli kuparia louhiva Egyptin kauppasiirtola 4. ja 5. dynastian aikana. Vanhan valtakunnan aikana oli melko rauhallista, paitsi että tehtiin rangaistusretkiä libyalaisia, nubialaisia ja Siinain aluetta vastaan. Vanhan valtakunnan aikana esiintyi mitä luultavimmin monesti nälänhätiä, jotka johtuivat Niilin tulvimisen epäsäännöllisyydestä.

Vanhan valtakunnan ajalta ovat Sakkaran porraspyramidi, jonka Djoser rakennutti haudakseen arkkitehtinsa Imhotepin johtamana. Sakkaran porraspyramidi ja sen ympärillä oleva temppelialue on maailman vanhin kivinen taidolla tehty monumenttirakennus. Faaraotahan palvottiin jumalana, joka ansaitsi sen mukaiset hautajaiset. 3. dynastian viimeinen faarao Huni alkoi louhituttaa etelästä syeniittiä temppelien rakennuskiveksi. 4. dynastian aikoina Egypti oli keskitety byrokratia, jossa faarao nimitti mielensä mukaan eri läänien johtajia. 4. dynastian Sneferu (Snofru) vakautti Egyptin vallan Siinain kaivosalueella ja teki ryöstöretkiä Nubiaan, sekä linnoitti maan rajoja Nubiaa ja Lounais-Aasiaa vastaan. Suuret pyramidit rakennettiin, jolloin faarao Khufu (Kheops) rakennutti miltei 146 m ja 230x230 m pohjaisen korkean pyramidin kalkkikivilohkareista ja graniitista Gizaan. Pyramidi valmistui vasta Khufun kuoltua. Khufun aikana kuninkaasta tuli yksinvaltias, joka ei sallinut alaisilleen mastaba-hautoihin edes seinämaalauksia. Kheopsin väitetään olleen hallitsijana tyranni, mikä saattaa olla totta. Mutta toisaalta Kheopsin väitetään pelastaneen pyramidinrakentajat kuolemasta nälkään. Khufun poika Khafre rakennutti miltei yhtä ison pyramidin, sekä louhitutti suuren ihmispäisen leijonan, sfinksin. Mutta Mykerinoksen pyramidi oli jo pienempi, yksityisiin hautoihin sai taas laittaa seinämaalauksia. Samalla faaraota alettiin kuvata yhdessä muiden jumalien, esimerkiksi erään läänijumalan kanssa. Tämä kertoo siitä, että faaraon valta oli heikkenemässä. Paikalliset maakuntien johtajat alkoivat vaatia itselleen lisää valtaa.

5. dynastian aikana faarao julistettiin auringonjumalan Heliopolisissa palvotun auringonjumalan pojaksi. Aiemmin faarao oli hkytkeytynyt Horus-jumalaan.Ihmisen tarina, suuri maailmanhistora, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 192

5. dynastian pienten pyramidien aikana faaraon virkamiehiä alkoi tulla hovin ulkopuolelta. Samaan aikaan läänien johtajat juuttuivat lääneihinsä kiinni, ja arvostivat enemmän oman lääninsä kuin koko Egyptin etuja. Läänitykset muuttuivat perinnöllisiksi. Kuningas lahjoitti kunnosteutuneille virkamiehille maatiloja, joiden tuotto käyttetiin virkamiesten kuoltua hautauskuluihin. Lopulta ne saivat verovapauden niin kuin monet temppelitkin. Tämä ajoi hyvin toiminutta keskitettyä taloutta alas.

Faarao Userkhaf (2465–2458 eaa.) teki uudistuksia jotka heikensivät maan kaskusvaltaa. Userkafin kuoleman jälkeen esiin ponnahtivat kiistat eri alueiden johtajien välillä, ja syttyi sisällissota paikallisten vallanpitäjien, nomarkkien välillä. Nomarkithan eivät kuulleet kuninkaalliseen perheeseen. Nomarkkien vaatimukset kasvoivat voimakkaasti 6. dynastian aikoina, jolloin faarao Pepi I:n oli vaihdettava vaimoaan, kun solmi avioliiton Abydoksen ylimyssuvun kanssa. Tuolloin oli Ylä-Egyptissä ruhtinaita, jotka halusivat irti Egyptistä. Faarao Unasin 2340-2380 eaa. aikana vallitsi nälänhätä.

Faarao Pepi II:n väitetään hallinneen n. 2284 eaa. – n. 2184 eaa. 94 vuotta 2278 eaa. – c. 2184 eaa., mikä oli muinaisen Egyptin ennätys. Pepi II nousi valtaistuimelle 6. päivänä. Pepi II:lla oli pitkän elämänsä aikana monta vaimoa. Pepi II oli viimeinen maata hallinnut suuri faarao ennen ensimmäistä välikautta. Hänen valtansa aikana lääninherrat hautasivat itsensä suuriin kalliohautoihin kauas faaraoiden perinteiseltä hautausmaalta. Lääninruhtinaiden ei enää tarvinnut raportoida pääkaupunkiin tekemisistään. Suhteet naapurimaihin huononivat. 6. dynastian päättyessä Egyptin valta seetriä faaraoiden hautatervikkeisiin toimittanut Bybloksen Libanonin siirtokunta menetettiin.Ihmisen tarina, suuri maailmanhistora, osa 1, Kirjayhtymä 1971, sivu 195

Pian Pepi II:n kuoleman jälkeen maan keskushallinto romahti. Hänen jälkeensä tuli valtaan hänen vanha poikansa, joka pian kuoli. Kauan faaraoiden jälkeen tehdyssä Manethon kuningasluettelossa väitetään, että Pepi II:n pojan kuoleman jälkeen maata olisi hallinnut Nitokris-niminen nainen, päästi Niilin vedet juhliin huoneeseen, jossa hänen kutsumansa vieraat juhlivat. Sen jälkeen hän tappoi itsensä. Tätä ei kyetä vahvistamaan egyptiläisistä lähteistä. Noin 2200-2100 eaa. aluetta koetteli sademäärän aleneminen, joka esti Niilin tulvat. Koska Egyptin maanviljely oli riippuvainen Niilin tulvien tuomasta vedestä ja lietteestä, ja maanviljely Egyptin tärkein elinkeino, maa ajautui nälänhätään ja ihmiset söivät lapsiaan Ylä-Egyptissä, joka oli herkin kuivuuskausille. Luultavasti tämä romahdutti luottamuksen keskushallintoon. Maa hajosi 6. dynastian loppuessa noin 2183 eaa. Niilin tulvien estyminen on aiheuttanut myöhemminkin valtavia nälänhätiä Egyptissä.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.