Historiaa
Valtakunnallinen järjestö perustettiin vuonna 1937 nimellä Suomen Siviilirekisteriyhdistysten Keskusliitto. Vuonna 1945 nimeksi tuli Vapaa-ajattelijain liitto.
Kritiikkiä valtionkirkkoa kohtaan osittain luonnontieteelliseltä pohjalta esitti jo Wapaita aatteita -lehti 1800-luvun puolivälissä. Lehdessä aktiivisesti vaikuttanut Minna Canth perusti myös Uskonnonvapaus- ja suvaitsevaisuusyhdistyksen, mutta senaatti ei myöntänyt sille toimilupaa. Uskonnonvapauspyrkimysten tuloksena saatiinkin 1869 uusi kirkkolaki, joka periaatteessa mahdollisti kirkosta eroamisen. Käytännön toteutusta varten laadittiin ns. eriuskolaislaki, mutta sen säätäminen viivästyi vuoteen 1889, ja se salli lopullisessa muodossaan pelkästään toiset protestanttiset kristinuskon haarat, ei esimerkiksi katolista kirkkoa. Tämä vapaa-ajattelun ensimmäinen aalto vaipui unohduksiin. Ainakin osittain tämä johtui siitä, että venäläistämispyrkimysten vastapainona Suomessa pyrittiin suurempaan yhtenäisyyteen myös uskonnon osalta.
Ateismi ja vapaa-ajattelun itsessään vakiintuivat Suomeen 1800- ja 1900-lukujen taitteesta lähtien. Sosialismi mukana Suomeen tuli marxilainen ateismi. Forssan kokouksen julistuksessa sosiaalidemokraattien työväenpuolue vaati valtion ja kirkon erottamista. Valtakunnallista toimintaa oli pyrkinyt aloittamaan jo vuonna 1906 ylioppilasyhdistys Prometheus, mutta valtiovalta esti pyrkimykset. 1900-luvun alussa julkaistiin kaksi osaa Prometheuksen kirjoitussarjaa, S. E. (Sven Elof) Kristianssonin vuosina 1909-1917 julkaisema lehti Vapaa Ajatus, sekä Alfred Bernhard Sarlinin nimimerkillä Asa Jalas kirjoittamat kirjat.
1920-30-lukujen taitteessa järjestäytyi vapaa-ajattelijayhdistyksiä nimellä 'kirkostaeronneiden yhdistys', ensimmäinen niistä vuonna 1927, ja parina seuraavana vuotena useita lisää. Monien tuolloisten yhdistysten toiminta tukahdutettiin. Ainoa yhä toimiva tuon aikakauden paikallinen vapaa-ajattelijayhdistys perustettiin Kotkassa 1929.
Seuraava järjestäytymisaalto alkoi 1936. Tuona vuonna perustettiin neljä yhdistystä, ja parissa vuodessa yhdistyksiä syntyi parikymmentä. Valtakunnallinen järjestäytyminen konkretisoitui lähinnä Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistyksen syksystä 1937 alkaen julkaiseman lehden, Ajatuksen Vapaus, levitessä muihinkin vapaa-ajattelijayhdistyksiin.
Kun valtakunnallinen liitto oli perustettu, vuoden 1939 alusta lehti siirtyi virallisesti liiton julkaisemaksi.
Liitonkin, Suomen Siviilirekisteriyhdistysten Keskusliiton, kotipaikka oli Tampere, ja voidaan sanoa että nykyinen Vapaa-ajattelijain liitto syntyi Tampereella.
Talvisodan lähestyessä asenteet jälleen kerran kiristyivät ja hallitusta vaadittiin lakkauttamaan epäilyttäviksi katsottuja järjestöjä. Keskusliittoa ei koskaan lakkautettu, mutta keskeisen Tampereen yhdistyksen lakkauttaminen lähes lopetti toiminnan jo hieman ennen talvisotaa. Liiton kotipaikka siirrettiin Turkuun, ja tiettävästi varsinaista toimintaa liiton tasolla oli seuraavan kerran vasta keväällä 1942. Kunnolla toiminta jatkui vasta jatkosodan jälkeen 1945. Tällöin mm. liiton kotipaikaksi tuli Helsinki, joka on kotipaikka nykyäänkin.
Vapaa-ajattelijain liitosta tuli Vapaa-ajattelijain maailmanliiton jäsen vuonna 1946.
Organisaatio
Vapaa-ajattelijain liitto on puhtaasti toisen asteen yhdistys: jokainen henkilöjäsen kuuluu johonkin yhdistykseen, liiton jäseniä ovat yhdistykset.
Ylintä valtaa käyttää kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous, johon jokainen yhdistys lähettää yhden edustajan alkavaa sataa jäsentä kohti. Liittokokous valitsee käytännön toimintaa johtavan liittohallituksen (pj ja pääsihteeri sekä 7 jäsentä joilla henkilökohtaiset varajäsenet) sekä ylimpänä johtoelimenä olevan liittovaltuuston (11 jäsentä, kullakin varajäsen). Liittovaltuusto päättää toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta liittohallituksen esityksen pohjalta, sekä käsittelee tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja myöntää tili- ja vastuuvapauden liittohallitukselle.
Suhteet muihin järjestöihin
Humanistiliitto on Vapaa-ajattelijain liitosta erillinen järjestö, jolla on samantapaiset tavoitteet. Liitoilla ei ole ollut aiemmin juurikaan suoraa yhteistoimintaa. Vuodesta 2005 lähtien liitot ovat tehneet mm. yhteisiä lakialoitteita ja lausuntoja lakiesityksistä.
Vapaa-ajattelijain liitto on uskonnottomia aikuistumisleirejä järjestävän Prometheus-leirin tuki ry:n yhteisöjäsen. Liitto on myös uskonnottomia juhlapuhujia välittävän Pro-Seremoniat -palvelukeskuksen perustajajäsen. Filosofian ja ET:n opettajien liiton, FETO ry:n, kanssa liitolla on epävirallisia yhteyksiä.
Johtohenkilöitä
- 2005- puheenjohtaja Robert Brotherus, pääsihteeri Jori Mäntysalo
- 1999-2005 puheenjohtaja Erkki Hartikainen, pääsihteeri Juha Kukkonen
- 1998-99 vt puheenjohtaja Juha Kukkonen, pääsihteeri Robert Brotherus
- 1993-98 puheenjohtaja Kari Saari
- 1991-1993 puheenjohtaja Taina Hollo
- 1969-1990 puheenjohtaja Timo Vasama
- 1976-86 pääsihteeri Erkki Hartikainen
- puheenjohtaja Väinö Voipio
Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittajia
- 2005- Robert Brotherus
- 2002-2005 Janne Vainio
- 2001 Marketta Ollikainen
- -2001 Timo Meltti
Liiton, sen kustannusyhtiön sekä jäsenyhdistysten julkaisemaa kirjallisuutta
Jäsenyhdistykset
Tampereen Vapaa-ajattelijat
Tampereella oli kirkostaeronneiden yhdistys vuonna 1930, mutta se ehti pitää vain pari kokousta. Vuonna 1936 syntyi Tampereen Seudun Siviilirekisteriyhdistys, joka lakkautettiin 1939. Muodollisesti nykyinen Tampereen vapaa-ajattelijat ry perustettiin 1945, mutta sen johdossa oli alusta saakka osa lakkautetun siviilirekisteriyhdistyksen johdossa aiemmin toimineita.
Nykyisenä puheenjohtajana toimii Petri Karisma. Yhdistys on tullut tunnetuksi perustettuaan eroakirkosta.fi verkkopalvelun vuonna 2003.
Muut jäsenyhdistykset
Katso myös
Kirjallisuutta
- Seppo Juha, Kansainvälinen vapaa-ajattelijaliitto 1880-1905. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 154, 1991. ISBN 951-9021-83-3.
- Seppo Juha, Vapaa-ajattelijaliikkeen organisoituminen ja sen herättämä kiista Suomessa 1936-1946. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 156, 1992. ISBN 951-9021-86-8.
Aiheesta muualla
|
Tietoja 
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 