Vappu

Helsingin Ullanlinnanmäki vappuna

Vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa Valburgin mukaan. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien (myös Suomessa) 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Kyseessä on yksi monista osittain synkretistisistä, osittain katolisen kirkon puolelta ovelasti mietitystä juhlapäivästä: nimi on helppo yhdistää pakanalliseen hedelmällisyyden jumalattareen Waldborgaan, jota kevään pakanallisissa juhlissa on kunnioitettu. Valpurinyö (saksaksi Walpurgisnacht) on siten kristinuskoa edeltävältä ajalta periytyvä juhla. Noitien lentäminen sapattiinsa valpurinyönä lienee perua yleisestä pakanallisten juhlien demonisoimisesta. Valpurin yötä tai Beltanea vietettiin aikoinaan liki yleismaailmallisesti kevään hedelmällisyyden juhlana.

Vanhoihin suomalaisiin vappuperinteisiin on liittynyt monenlaisia uskomuksia, jotka ennustivat tulevaa kesää. Kirkolliset ohjeet kielsivät tekemästä työtä – oli esimerkiksi kielto kalastaa – mutta kansan parissa liikkui myös kehotuksia esimerkiksi kylvöihin juuri vappuna ja päästämään lehmät ja lampaat ulos laitumelle riippumatta siitä, millainen sää vallitsee.

Vappu juhlapäivänä on tullut Suomeen Ruotsista. Vapun juhlinnan ylioppilaiden päivänä toivat Suomeen Lundin yliopistolla juhlineet suomalaisylioppilaat eräiden tietojen mukaan 1865. 1870-luvulla perinne yleistyi Suomessa. Jo sitä ennen tiedetään Helsingin ylioppilaiden kuitenkin kokoontuneen vuosittain toukokuun 1. päivänä, Catharina (Kaisa) Wahllundin syntymäpäivänä, hänen perustamaansa Kaisaniemen ravintolaan. (Nykyisin Kaisaniemessä kokoontuvat vapunpäivänä lähinnä ruotsinkieliset ylioppilaat.)

Pohjois-Amerikassa 1870- ja 1880-luvuilla tapahtuneiden työselkkausten, etenkin vuonna 1886 Chicagossa tapahtuneiden Haymarketin protestien vuoksi toisen internationaalin ensimmäinen kokous kehotti kansainvälisiin mielenosoituksiin vuonna 1890 Haymarketin tapahtumien päivänä. Virallisesti siitä tehtiin vuosittainen tapahtuma toisessa kokouksessa 1891. Maaseudulla, missä ei ollut kaupunkien säätyläistä sivistyneistöä eikä teollisuuden työväkeä ei vapusta tullut mielenosoitusjuhlaa.

Vuonna 1944 Suomessa säädettiin nykyisin voimassa oleva laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijoiden vapaapäiväksi eräissä tapauksissa. Jo sitä ennen päivä oli kuitenkin käytännössä ollut monilla työpaikoilla ja mm. kouluissa vapaapäivä.

1980-luvulle tullessa vapusta oli tullut Suomessa lähes kaikkien poliittisten puolueiden puhepäivä.

Yhdysvalloissa 1. toukokuuta vietettiin vuodesta 1921 'amerikkalaistumispäivänä', koska Labour Dayn viettämistä 1. toukokuuta pidettiin kommunistisena. Virallisesti 1. toukokuuta on ollut vuodesta 1958 'uskollisuuspäivä'.

Suomalaisia vappuperinteitä

Vappuna ja vapunaattona paikat ovat erityisesti kesän vieton aloittavien teekkareiden sekä muiden opiskelijoiden valloittamia. Monet ylioppilastutkinnon suorittaneet ihmiset, niin nuorempi kuin vanhempikin polvi, pitävät valkoista ylioppilaslakkia päässään.

Kaupunkien torit, kävelykadut ja puistokäytävät ovat vapun aikaan täynnä karnevaalitavaraa myyviä kojuja ja vappuilmapallojen kauppiaita. Vappupäivänä monilla lapsiperheillä on perinteenä ostaa vappuilmapalloja lapsille. Simaa pidetään vappuun liittyvänä koko perheen juomana. Vappuun kuuluvia ruokia ovat muun muassa tippaleivät, munkit, perunasalaatti ja nakit. Myös serpentiini kuuluu vappuun; myös on yleistä nuorten keskuudessa että he värjäävät tukan vappusprayllä. Vapulla ostetaan usein vappuun kuuluvia asioita kuten maskeja ja muita sellaisia.

Vappukukkia, pieniä rintaneuloja, on myyty Suomessa vuodesta 1908 alkaen lastensuojelutyön tukemiseksi. Yleisesti myynti aloitetaan jo huhtikuussa, mutta sitä jatketaan myös vapunpäivänä. Helsingin seudun perinteisiin kuuluu helsinkiläisten 1.–6.-luokkalaisten koululaisten kirjoitelmista koottu lehti Kevätpörriäinen.

Työväenliike

1900-luvun taitteessa osa Suomen työväenliikkeen toimijoista kannatti perinteisiä työläisten kävelyretkiä kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, koska kansainvälistä toukokuun ensimmäistä pidettiin liian kylmänä ulkotapahtumiin. Tämä kanta jäi kuitenkin vähemmistöön. Vappumarssilla on tunnustettu julkisesti vakaumusta. Tämän vuoksi erilaisen näkemyksen omaksuneet eivät ole ajoittain marssineet samassa vappukulkueessa.

1898

Suomen ensimmäistä työväenvappua vietettiin 1. toukokuuta 1898 raittiusliikkeenä. Silloin tehtiin lakko alkoholin nauttimista vastaan. Vähitellen ohjelmassa korostuivat myös muut vaatimukset, kuten äänioikeus. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue perustettiin vuotta myöhemmin 1899 Turussa. Sille laadittiin Itävallan työväenpuolueen ohjelman pohjalta oma puolueohjelma, Forssan ohjelma, 1903. Ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat eduskuntavaalit järjestettiin 16-17. maaliskuuta 1907. Erityisesti herätysliikkeiden ja työväenliikkeen kannattama kieltolaki säädettiin 1919.

Useita vappumarsseja

Työväenliikkeen hajautumisesta johtui, etteivät kaikki työväenliikkeeseen itsensä lukevat halunneet näyttäytyä julkisesti vappumarssilla osoittaen kuuluvansa samaan joukkoon. Näin ollen 1970-luvulla esimerkiksi sosiaalidemokraatit ja kommunistit järjestivät omat vappumarssinsa ja vappujuhlansa. Kristillisissä piireissä on ryhdytty 1990-luvulla järjestämään useilla paikkakunnilla, mm. Helsingissä ja Tampereella Jeesus-marsseja.

Opiskelijat

Mantan lakitus 2005

Vappu on teekkarien eli tekniikan alan yliopisto-opiskelijoiden vuoden suurin juhlapäivä. Silloin julkaistaan useita teekkarien vappulehtiä kuten Hässi, Julkku, Tamppi, Äpy, ja Ööpinen (1962-). Myös muut opiskelijat juhlivat vappua.

Helsingissä vapunaaton opiskelijaspektaakkeli on Mantan lakitus. Viiden pääkaupunkiseudun korkeakoulun vuorovuosin järjestämässä tapahtumassa Havis Amanda -patsaan päähän laitetaan vastaava lakki kuin järjestävän yliopiston opiskelijoilla on.

Joensuun ylioppilaat juhlistavat vappua lakittamalla Torsopatsaan.

Jyväskylässä yliopiston opiskelijat lakittavat Minna Canthinin patsaan Kirkkopuistossa. Patsaan pesun ja lakituksen saa tehtäväkseen urheilullisen JYY-cup voittajajoukkue.

Kajaanissa opiskelijat lakittavat kansallisrunoilijan, alueen entisen piirilääkärin Elias Lönnrotin patsaan Kajaaninjoen rannalla.

Kouvolassa Helsingin yliopiston käännöstieteen laitoksen opiskelijat pesevät ja lakittavat Unto-patsaan.

Kuopiossa vapunaaton perinteisiin kuuluu Kuopion yliopiston uusien opiskelijoiden sivistykseen vihkiminen, Veljmies-patsaan pesu ja lakitus sekä professorin uitto altaassa.

Lahdessa Helsingin yliopistonn ympäristöekologia laitoksen opiskelijat ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat 2004n alkaen lakittaneet Erkon puisto Hirvi-patsaan.

Lappeenrannassa lakitetaan Kurkipatsas ja julistetaan Wappurauha rikotuksi puolenpäivän aikaan, jonka jälkeen fuksikulkue siirtyy satamaan teekkari- ja kylterikasteeseen. Kaste suoritetaan liukumäistä keväiseen Saimaaseen.

Mikkelissä Mikkelin Ammattikorkeakoulun opiskelijat lakittavat Naisvuorella sijaitsevan Vaeltajapatsaan. Lakitusvuoro vaihtelee eri koulutusalajärjestöjen välillä vuosittain.

Oulussa opiskelijat lakittavat runoilija Franz Mikael Franzénin patsaan . Opiskelijoiden perinteisiin kuuluvat myös fuksikaste tekniikan opiskelijoille Rauhalassa laskemalla liukumäestä ei niin puhtaaseen Lasaretinväylän virtaan, asematunnelin laulujuhlat (Ashematunnelin Örinät) vappuaamuna kello 3.33.33, aamun suolapala (Sillis) ja myöhäisemmän aamun Shamppanjamatinea Linnansaaressa.

Porissa Yliopistokeskuksen opiskelijat kokoontuvat raatihuoneen edustalle pesemään ja lakittamaan kaupungin ainoaksi naispatsaaksi todetun Karhun. Mukana Raatihuoneen puistossa on nähty usein myös teekkareiden peräkärrylle rakentama sauna. Vappupäivän traditioihin kuuluu fuksikastajaiset Etelärannalla.

Raumalla ylioppilaat kokoontuvat pesemään ja lakittamaan Kanaalin Helmi -patsasta. Lakituksen suorittavat vuorovuosin Rauman opettajankoutuslaitoksen sekä Satakunnan Ammattikorkeakoulun Rauman yksiköt.

Savonlinnassa opiskelijat lakittavat Olavinlinnann Tallisaaressa olevan linnanpässi -veistoksen, Mustapässi-patsaan. Tapana on ollut myös, että opiskelijat käyvät edellisenä yönä salaa maalaamassa pässi sukuelimet.

Tampereella teekkarit lakittavat Vappuyönä Hämeensillalla olevan Suomen neito -patsaan. Vappupäivänä fuksit muodostavat kovaäänisen kulkueen, joka kulkee Hämeenkadunonon kautta Koskipuisto. Koskipuistossa fuksit kokevat tamperelaisen wapun kohokohdan, teekkarikasteen, jossa heidät lasketaan korissa hyiseen Tammerkoskeen.

Turussa Turun yliopiston ylioppilaskunta järjestää muitten kaupunkien tapaan naispatsaalle kevätkasteen. Vappuaatona ylioppilaat pesevät ja lakittavat Liljan patsaan. Vappupäivän brunssi järjestetään Vartiovuorenmäellä.

Katso myös

• Opiskelijoiden vappulehdet: Hässi, Julkku, Palotorwi, Sulkasato, Tamppi, Viikunanlehti, Wapina, Äpy ja Ööpinen
• Teekkarien Wapun sähköinen tapahtumakalenteri http://www.wappu.fi/
• Valtakunnan virallinen vapputotuusblogi

Kirjallisuutta

Lähteet