Politiikka
Vuoden 2007 puoluekokouksessa hyväksytty periaateohjelma määrittelee Vasemmistoliiton perusarvoiksi tasa-arvon, vapauden ja kestävän kehityksen. Se jatkaa siten vuoden 1998 puoluekokouksen punavihreää ja yleisvasemmistolaista ohjelmaa. Tätä ennen puolueella ei ollut virallista periaateohjelmaa. Puolueen periaateohjelman mukaan kolmea perusarvoa voi edistää ainoastaan demokratiassa, jota on vahvistettava.
Vasemmistoliiton periaateohjelma sijoittaa puolueen kolmanteen vasemmistoon. 'Kolmas vasemmisto on ajatus suurten eurooppalaisten poliittisten aatteiden liberalismin ja sosialismin historiallisesta liitosta paremman maailman rakentamiseksi. Feministinen ajattelu ja ympäristötietoisuus ovat keskeisessä asemassa kolmannen vasemmiston aatemaailmassa'.[Periaateohjelma 2007 (www.vasemmistoliitto.fi) linkki ]
Puolue ei kuitenkaan määrittele itseään yksiselitteisesti sosialistiseksi, liberalistiseksi tai feministiseksi; puolueessa ei olla haluttu sitoutua mihinkään ennalta annettuun ismiin.
Periaateohjelmassa puolue haluaa haastaa globaalin kapitalismin esittämällä sille solidaarisen ja kestävän vaihtoehdon. Tämä edellyttää oikeudenmukaista maailmantaloutta ja demokratian lisäämistä. Puolue on huolissaan myös eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa. Kehittääkseen hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa puolue haluaa rajoittaa kapitalismin ylivaltaa. Ohjelman mukaan pätkä-, osa-aika- ja vuokratöillä keinottelulle ja työelämän ehtojen huonontamiselle tarvitaan vahva vastavoima ammattiyhdistysliikkeestä.
Vasemmistoliitto haluaa edistää myös ihmisten välistä tasa-arvoa ja tasavertaisuutta perheessä, työelämässä ja yleensä yhteiskunnassa niin, että oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet eivät riipu sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Vasemmistoliitto toivottaa periaateohjelmassa maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen ja maamme täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Puolue korostaa oikeutta työhön ja toimeentuloon kaikille.
Periaateohjelman mukaan Vasemmistoliitolle ei riitä pelkkä mahdollisuuksien tasa-arvo, vaan se tavoittelee arkipäivässä toteutuvaa tasa-arvoa. Uskontoihin puolue suhtautuu neutraalisti.
Euroopan unioni
Vasemmistoliitto on kampanjoinut sosiaalisen Euroopan puolesta tarkoittaen tällä sitä, että Euroopan unionin integraatiossa olisi huomioitava myös sosiaaliset kysymykset eikä yhdentymistä pitäisi tehdä vain talouden ehdoilla.
Kysymys Euroopan integraatiosta ja EU:sta sen toteuttajana on jakanut Vasemmistoliittoa. Puolueen johto näkee EU:n tarjoavan positiivisia mahdollisuuksia suurimman osan kannattajista suhtautuessa asiaan epäillen. Puolueen johdon enemmistö tuki 1994 Suomen liittymistä EY:öön, mutta vain 24 % vasemmistoliittolaisista äänesti liittymisen puolesta. Marraskuussa 1994 Vasemmistoliiton 19 kansanedustajasta 12 äänesti EY-jäsenyyden puolesta.[Ilkka Hakalehto: EU-kaappaus. Raportti tapahtuneesta, Vapaan Suomen Liitosta, Suomen tulevaisuudesta (VSL 1995) linkki ]
Energiapolitiikka
Vasemmistoliitto kirjasi vuoden 2007 puoluekokouksessa periaateohjelmaansa vaatimuksen ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden käytön asteittaisesta lopettamisesta. Vielä vuonna 2001 varsinkin vasemmistoliiton ammattiyhdistys-siipi yritti ajaa puoluekokouksessa läpi myönteistä ydinvoimakantaa, mutta se hävisi äänestyksen.
Historia
Perustaminen
Vasemmistoliitto perustettiin
28–
29. huhtikuuta 1990 Helsingissä Kulttuuritalolla ja jäähallissa pidetyssä avoimessa kokouksessa, johon otti osaa 3500 kannattajaa.
[The Left-Wing Alliance (www.vasemmistoliitto.fi 1998) linkki ]
Uuden puolueen takana olivat Suomen kansan demokraattisen liiton (SKDL) ja Suomen kommunistisen puolueen (SKP) sekä Suomen naisten demokraattisen liiton (SNDL) kannattajat. Mukaan tulivat myös (SKP/SKDL:stä 1980-luvun puolivälissä erotetut) Demokraattisen vaihtoehdon (DeVa) kannattajat. Idea uudesta puolueesta oli elänyt jo muutaman vuoden ajan ja aiheesta järjestettiin keskustelutilaisuuksia. Aluksi puhuttiin laaja-alaisesta 'vasemmistoliitosta' pienellä kirjoittaen, kunnes nimi viimeistään 1989 vakiintui. Vasemmistoliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Claes Andersson.
Vasemmistoliittoa perustettaessa puolueeseen tuli mukaan varsin erilaisia aineksia. Yksi Vasemmistoliiton suunnittelijoista, Reijo Käkelä, siirtyi SDP:hen jo ennen puolueen perustamista – syynä entisen SKP:n vähemmistön mukaantulo.[Hannu Miettunen: Suvi-Annen toivoton tehtävä (Turun sanomat 5.3.2006) linkki ] Sosialistiksi tai kommunistiksi itseään nimittäviä on puolueessa edelleen, vaikka Suomen kommunistisen puolueen (yhtenäisyys) (SKPy) kannattajat poistuivat jo 1990-luvun puolivälissä ja perustivat SKP:n uudelleen.
Hallituspuolueena
Vasemmistoliitto osallistui sekä Paavo Lipposen ensimmäiseen (1995–1999) että toiseennn (1999–2003) hallitukseen pitäen hallussaan kahta ministerinsalkkua. Puoluekokouksessa 1995 vain 17 viidestäsadasta edustajasta äänesti hallitukseen osallistumista vastaan.[Kyösti Karvonen: Siimeksestä tulee ministeri syyskuussa (Turun Sanomat 7.8.1998) linkki ]
Kansanedustajat Esko-Juhani Tennilä, Mikko Kuoppa ja Veijo Puhjo erotettiin eduskuntaryhmästä heti kauden alussa 1995 näiden äänestettyä hallitusta vastaan. Nämä perustivat sitten oman eduskuntaryhmänsä, Vasemmistoryhmän (Va-r). Ennen seuraavia eduskuntavaaleja kapinalliset kuitenkin hyväksyttiin takaisin ja asetettiin ehdokkaiksi.[Kapinalliset kelpasivat vasemmistoliitolle (Yle 22.11.1998) linkki ]
Eduskuntavaalien 2003 jälkeen Vasemmistoliitto ei päässyt hallitukseen - vaikka haluja olisikin ollut[Siimes: Vasemmistoliitto hallitukseen (Verkkouutiset 18.3.2003) linkki ] - sillä Anneli Jäätteenmäen hallituksesta tehtiin edeltäjiä kapeapohjaisempi punamultahallitus.
Matti Viialaisen vasemmiston yhdistämishanke
Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri (1990–1995) ja SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen perusti 2005 Vasemmisto yhteen -yhdistyksen, jonka tarkoituksena on edistää kahden suuren vasemmistopuolueen yhtymistä. Viialainen oli esittänyt vastaavaa usein aikaisemminkin. Ennen yhdistyksen perustamista kiersi vasemmistopiireissä aihetta käsitellyt Viialaisen ja Timo Roppolan kirjoittama muistio.[Turha yhdistämiskeskustelu lopetettava (Vasemmistoliiton puoluehallituksen kannanotto 16.2.2005) linkki ] Viialainen erosi Vasemmistoliitosta viimein keväällä 2006 katsottuaan 'maltillisten voimien joutuneen puolueessa tappiolle'.[Viialainen jättää Vasemmistoliiton (Yle 14.5.2006) linkki ]
Suvi-Anne Siimeksen ero
Maaliskuussa 2006 Vasemmistoliittoa vuodesta 1998 johtanut Siimes ilmoitti yllättäen eroavansa tehtävästään. Erimielisyyksiin puolueensa kanssa ajautunut puheenjohtaja osoitti erotessaan syyttävän sormensa Vasemmistoliiton 'entisiin taistolaisiin', jotka hänen mielestään jarruttivat välttämättömiä uudistuksia.[Siimes eroaa puolueensa johdosta (Yle 2.3.2006) linkki ]
Siimes oli kritisoinut tovereitaan julkisuudessa usein jo aiemmin, mutta kulminaatiopisteeksi muodostui puolueen eduskuntaryhmän ottama kanta kriisinhallintalain käsittelyssä. Ryhmän enemmistö vaati, että EU:n taistelujoukkojen käyttöön tulisi olla suomalaisten osalta Yhdistyneiden kansakuntiennn tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö valtuutus.[Kriisinhallintalaki eteni eduskunnassa (Yle 12.3.2006) linkki ]
Suvi-Anne Siimes antoi virallisen eroilmoituksensa puoluehallituksen kokoukselle 2. maaliskuuta 2006. Eron myöntänyt hallitus päätti esittää huhtikuussa kokoontuvalle puoluevaltuustolle ylimääräistä puoluekokousta toukokuuksi.[Vasemmistoliiton puoluehallitus: Uusi puheenjohtaja toukokuussa (Vasemmistoliiton tiedote 2.3.2006) linkki ]
Puheenjohtajan valinta keväällä 2006 ja kesällä 2007
Vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 13. toukokuuta 2006 Tampereella pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa kansanedustaja ja entinen kuntaministeri Martti Korhonen. Äänestyksessä toiseksi sijoittui 29-vuotias helsinkiläinen eduskunta-avustaja Paavo Arhinmäki. Toisella kierroksella Korhonen sai 273 ja Arhinmäki 150 ääntä. Ensimmäisellä kierroksella mukana olivat lisäksi Markus Mustajärvi (69 ääntä), Katja Syvärinen (55 ääntä) ja Erkki Virtanen (21 ääntä).[Martti Korhonen Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi (Vasemmistoliiton tiedote 13.5.2006) linkki ]
Varsinaisessa puoluekokouksessa kesällä 2007 Helsingin kulttuuritalolla Korhonen valittiin jatkokaudelle yksimielisesti ilman vastaehdokasta. Sen sijaan varapuheenjohtajista äänestettiin: ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen kansanedustaja Paavo Arhinmäki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi riihimäkeläinen lähihoitaja ja kaupunginvaltuutettu Aino-Kaisa Pekonen. Puoluesihteeriksi valittiin Sirpa Puhakka ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Katja Syvärinen.
Organisaatio
Vasemmistoliiton korkein päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva puoluekokous, jonka tehtävänä on valita puolueelle puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, puoluesihteeri, puoluehallitus ja puoluevaltuusto. Kokouksissa hyväksytään puolueen ohjelmat ja asiakirjat. Puoluekokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto ja kuukausittain kokoontuva puoluehallitus.
Järjestörakenne koostuu paikallis-, piiri- ja keskustasosta. Vasemmistoliitolla on 15 piirijärjestöä.
Vasemmistoliiton naisjärjestö on Vasemmistonaiset. Nuorisotyötä tekee puolueesta riippumaton, itsenäinen Vasemmistonuoret ja varhaisnuorisotyötä Suomen Demokratian Pioneerien Liitto.
Vasemmistoliitossa on tällä hetkellä noin 10 000 jäsentä.[Perustiedot puolueesta (www.vasemmistoliitto.fi) linkki ] 1998 puolue ilmoitti jäsenmääräkseen 14 000.
Vasemmistoliiton samoin kuin sen edeltäjien päätearkistona toimii Kansan Arkisto, joka on kaikille avoin yksityinen keskusarkisto.
Tiedonvälitys
Puolueen pää-äänenkannattaja neljästi viikossa ilmestyvä Kansan Uutiset. Vuonna 2004 aloitti ilmestymisensä puolueen verkkolehti Verstas.
Kansainväliset suhteet
Vasemmistoliitolla on perustamisestaan lähtien ollut läheiset suhteet moniin eurooppalaisiin vasemmistopuolueisiin. Vasemmistoliitto kuuluu europarlamentissa Euroopan yhtyneen vasemmiston ja Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL) ryhmään. Puolue on kuitenkin suhtautunut varsin kriittisesti GUE/NGL:n linjaan ja joulukuussa 2004 silloinen puheenjohtaja kehotti harkitsemaan GUE/NGL:stä eroamista.[Siimes pohtisi ryhmänvaihtoa EU-parlamentissa (Verkkouutiset 11.12.2004) linkki ] Vasemmistoliiton ainoa europarlamentaarikko Esko Seppänen on tunnettu puoluejohdon kriitikko ja sen vasemmistosiiven näkyvin edustaja.
Suomalaiset olivat mukana perustamassa Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liittoa (NGLA) Reykjavikissa 1. helmikuuta 2004 yhdessä Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan veljespuolueiden kanssa.
Vasemmistoliitto kuuluu 1991 perustettuun Uuteen eurooppalaiseen vasemmistofoorumiin (NELF).
Vasemmistoliiton puheenjohtajat
Eduskuntaryhmä
Nykyiset kansanedustajat
Piirijärjestöt
Vaalimenestys
| Eduskuntavaalit
| Vuosi
| Edustajia
| Kannatus
|
| 1991
| 19
| 274 639
| 10,08 %
|
| 1995
| 22
| 310 340
| 11,16 %
|
| 1999
| 20
| 291 675
| 10,88 %
|
| 2003
| 19
| 277 152
| 9,93 %
|
| 2007
| 17
| 244 296
| 8,82 %
|
|
|
| Kunnallisvaalit
| Vuosi
| Valtuutettuja
| Kannatus
|
| 1992
| 1 319
| 310 757
| 11,7 %
|
| 1996
| 1 128
| 246 597
| 10,4 %
|
| 2000
| 1 027
| 219 671
| 9,9 %
|
| 2004
| 987
| 228 358
| 9,6 %
|
|
Europarlamenttivaalit
| Vuosi
| Meppejä
| Kannatus
|
| 1996
| 2
| 236 490
| 10,5 %
|
| 1999
| 1
| 112 757
| 9,1 %
|
| 2004
| 1
| 151 291
| 9,1 %
|
|
|
| Presidentinvaalit
|
Aiheesta muualla
Viitteet
Linksbündnis (Finnland)
Alliance de gauche (Finlande)
Vänsterförbundet
