Veikko Emil Aleksander Vennamo (11. kesäkuuta 1913 Jaakkima – 12. kesäkuuta 1997 Helsinki), lakitieteen lisensiaatti ja varatuomari, oli värikäs poliitikko. Vuoteen 1938 saakka hänen sukunimensä oli Fennander. Hänen puolisonsa oli Sirkka Vennamo os. Tuominen.
Veikko Vennamo toimi:
- Maatalousministeriön asutusasiain osastopäällikkönä ja ylijohtajana 1944–59
- Suomen Maaseudun Puolueen ja sen edeltäjän Suomen Pientalonpoikien Puolueen johtajana 1959–1979.
- Kansanedustaja 1945–1959 (Maalaisliitto), 1959–1962 (Suomen Pientalonpoikien Puolue) ja 1966–1987 (Suomen Maaseudun Puolue).
- Toisena valtiovarainministerinä 1954–1956
Vennamolle leimallista oli värikäs esiintyminen ja kielenkäyttö, mm. 'unohdettu kansa', 'rötösherrat' ja 'kyllä kansa tietää' kuuluivat hänen fraaseihinsa. Hän nosti 1960-luvun loppupuolella SMP:n merkittäväksi eduskuntapuolueeksi käytännössä oman persoonansa tenholla. Poliittiset kilpailijat sanoivat SMP:n (Suomen maaseudun puolue) tarkoittavan 'Sirkka, Minä ja Pekka' Veikko Vennamon vaimon ja pojan mukaan. Vennamon eduskuntauraan mahtui myös harvinaisia saavutuksia: hänet pidätettiin jopa kolme kertaa määräajaksi osallistumasta edustajan työhön vuosina 1972 ja 1973. Lisäksi Vennamo oli saanut nuhteita eduskunnan puhemiehistöltä loukkaavien sanojen käytöstä ja järjestyksen rikkomisesta useaan kertaan. Kaksi vahtimestaria kantoi Vennamon tuolissaan ulos eduskunnan istuntosalista 28.5.1974, kun hän saatuaan kahden viikon työskentelykiellon oli kieltäytynyt poistumasta itse.
Tammikuussa 1973 säädettiin poikkeuslaki, jolla peruutettiin vuoden 1974 presidentinvaalit, ja Kekkosen presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella. Vennamo vastusti poikkeuslakia. Erotetun SMP:n opposition kolmetoista Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen jäsentä eivät tahtoneet estää Kekkosen presidenttikauden jatkamista, etenkään kun muita presidenttiehdokkaita ei Vennamoa lukuun ottamatta ollut. Perustuslain säätämisjärjestystä edellyttävä poikkeuslaki tarvitsi eduskunnassa 5/6 kannatuksen, ja siksi 13 erotetun jäsenen uusi puolue oli myös yhtenä merkittävänä tekijänä lain hyväksymisessä SMP:n vastustaessa sitä.
Puheenjohtaja Veikko Vennamo luonnehti ryhmää vaihtaneita, entisiä puoluetovereitaan 'seteliselkärankaisiksi' väittäen heidän jättäneen puolueen sen tähden, että he saisivat puoluetuen itselleen. Puoluelakia nimittäin oli juuri muutettu siten, että toiseen ryhmään siirtyvät kansanedustajat voivat viedä mukanaan kansanedustajittain maksettavan puoluetuen, mikäli siirtyjiä on yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista.
SMP pääsi vasta Kalevi Sorsan IV hallitukseen Mauno Koiviston ollessa presidenttinä 1983. Kauden merkittävin aikaansaannos SMP:n osalta oli Heikki Rinteen malliin perustuva työllisyyslaki, joka velvoitti kunnat työllistämään työttömiksi jääneet määräajan kuluttua. Lain esitteli työvoimaministeri Urpo Leppänen. Veikko Vennamon kuuluisiin vaalilupauksiin oli kuulunut poistaa työttömyys kolmessa kuukaudessa. Laista jouduttiin luopumaan työttömyyden kasvettua liian suureksi rahoitettavaksi kuntien työllistämisellä.
Veikko Vennamo oli presidenttiehdokkaana kolmesti, vuosien 1968, 1978 ja 1982 vaaleissa. Vuonna 1982 Veikko Vennamo kuitenkin ilmoitti, että hänen valitsijamiehensä asettuvat SDP:n ehdokkaan Mauno Koiviston taakse, mistä tosin Koivisto itse ei ollut 'erityisen iloinen'. Myös vuoden 1988 vaaleissa Vennamo ja SMP tukivat Koivistoa.
Veikko Vennamo jätti eduskunnan ja politiikan vuoden 1987 eduskuntavaaleissa.
Muuta
Vennamolle kaavailtiin valtioneuvoksen arvonimeä, mutta edellytyksiä sen myöntämiselle ei katsottu olevan. Karjalan liitto on kesällä 2007 käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoituksena on saada Vennamolle muistomerkki Lapinlahdelle siirtokarjalaisten hyväksi tehdyn työn johdosta.
Tullineuvoksen arvonimen Vennamo sai jo aiemmin.
Kun presidentti Urho Kekkonen antoi 1.3.1974 eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen poikkeuslailla pidennetyn toimikautensa aluksi, Veikko Vennamo käveli mielenosoituksellisesti ulos istuntosalista kesken tilaisuuden.
Veikko Vennamon poika on entinen poliitikko, SMP:n puheenjohtaja ja nykyinen liike-elämän vaikuttaja Pekka Vennamo. SMP:n raunioille syntyneen Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on sanonut Vennamoa esikuvakseen.
Veikko Vennamo on haudattu Maunulan uurnalehtoon.
Lähteet
- Lauri Linna: Vennamon panttivangit. 1998. Ylivieska. KL-Paino.
- Eduskunnan pöytäkirjat: IV/73 sivu 4767, 29.5.1973 ja IV/73 sivu 4771.
- Veikko Vennamo: Kulissien takaa : elettyä Mannerheimin, Paasikiven, Kekkosen ja Koiviston aikaa. 1987. Jyväskylä. Gummerus.
- Veikko Vennamo: Kekkos-diktatuurin vankina. 1989. Jyväskylä, Gummerus.
