Venäläinen keittiö

Venäläisellä keittiöllä on takanaan pitkä historia. Siihen kuuluu keittoja, kalaruokia ja suolaisia leivonnaisia. Sieniä ja kasviksia käytetään paljon, lihaa vähän. Tähän ovat vaikuttaneet ortodoksisen kirkon paastot, joiden aikana punaista lihaa ei saa syödä.

Venäläisperäiset ruoka-aineet kuten kaviaari, smetana, tattari, ruisjauhot ja happamat suolakurkut ovat vaikuttaneet maailman moniin keittiöihin

Keitot

Vanhat venäläiset happamansuolaiset keitot ovat 1700-luvulta alkaen saaneet keskieuroopasta rinnalleen kirkkaat liemet ja sosekeitot. Muidenkin naapurien vaikutus näkyy; borssi on alun perin ukrainalainen ruoka.

Keittoa syödään alkupalojen, zakuski (закуски), jälkeen, ennen pääruokaa. Paastonaikaan pelkkä keitto käy kevyeksi lounaaksi, muulloin sitä voidaan tukevoittaa smetanalla ja kuutioiduilla keitetyillä munilla.

Joitakin keittoja:

• štši (щи), kaalikeitto. Keittämisen jälkeen haudutetaan pitkään, hapankaalin tai suolakurkkuliemen avulla tästä saadaan hapanta. Syödään smetanan ja ruisleivän kera.
• uha (уха), kalakeitto
• okroska, hapankaljakeitto
• rassolnik, lihakeitto
• tattikeitto (kuivatuista tateista)

Viljatuotteet

• blinit kaviaarin kanssa syötäviä suolaisia tattariohukaisia
• pelmenit kirsikan kokoisia lihatäytteisiä taikinanyyttejä, kuin ravioli. Kuuluvat Siperian ruokakulttuuriin.
• varenikit, isompia, usein tuorejuustotäytteisiä taikinanyyttejä
• lohi- ja kaalipiirakka uunipellin kokoinen tai joskus annoskokoja
• rahkapiirakka