Verenpaineen mittaaminen terveydenhuollon ammattilaisen toimesta kohottaa keskimääräisiä mitattuja verenpainearvoja, ilmiöstä käytetään yleisesti nimitystä valkotakkiverenpaine. Syy on todennäköisesti jännittäminen. Tämän vuoksi verenpaine mitataan tavallisesti useaan otteeseen, jotta saataisiin luotettava arvo, johon jännittäminen ei vaikuta. Munuaissairaudet, valtimonkovettumatauti sekä muut verisuonisairaudet, lisämunuaiskasvaimet ja aivosairaudet saattavat aiheuttaa korkeaa verenpainetta. Verenpainetta kohottavat myös runsas suolan käyttö, stressi, ylipaino, alkoholi ja tupakointi. Kuitenkin useimmissa tapauksissa taudin syy jää epäselväksi ja on kyse ns. essentiellistä verenpainetaudista, jolle ei ole löydetty mitään erityistä syytä. Taipumus sairastua verenpainetautiin on osaksi myös perinnöllinen.
Hoito
Mikäli verenpainetaudin syy saadaan selvitetyksi, hoito kohdistetaan siihen. Myös yllä mainittujen riskitekijöiden vähentäminen kuuluu perushoitoon. Liikunnalla on myös jonkin verran verenpainetta alentavaa vaikutusta.Verenpainelääkkeitä on monenlaisia. Niiden vaikutus on yksilöllistä. Usein joudutaan sopiva lääke tai lääkeyhdistelmä hakemaan kokeilemalla. Yleensä verenpainetaudin hoito vaatii pysyvää lääkitystä. Jos lääkitys lopetetaan, verenpainearvot nousevat yleensä varsin pian liian korkeiksi. Lääkärin määräämät verenpainelääkkeet ovat vähintään peruskorvattavia (42% myyntihinnasta), mutta osalla potilaista on mahdollisuus saada verenpainelääkkeisiin erityiskorvaus. Erityiskorvaus vaatii lääkäriltä B-lausunnon, jonka perusteella Kansaneläkelaitos päättää erityiskorvauksen myöntämisestä. Oikeus erityiskorvaukseen ilmenee Kela-kortin takana olevasta numerosta 205, tällöin korvauksen suuruus on 72% lääkkeen myyntihinnasta.
Aiheesta muualla