Vesipääsky

Vesipääsky (Phalaropus lobatus) on pieni kurppien heimoon kuuluva kahlaajalintu. Lajin nimesi Carolus Linnaeus 1758.

Koko ja ulkonäkö

Pituus: 17–19 cm Paino: 20-45 g

Vesipääskyn pää on musta, leuan alla on valkea kohta. Niska on punainen. Siivet ovat kirjavat. Poikkeuksellisesti naaras on isompi ja värikkäämpi kuin koiras. Kahlaajaksi vesipääsky on siitä poikkeuksellinen, että se ruokailee uimasillaan.

Vanhin suomalainen rengastettu vesipääsky on ollut 5 vuotta 14 päivää vanha.Rengastajatoimikunta 2005: Rengastajan vuosikirja 2005. – Rengastustoimisto. Helsinki. Euroopan vanhin on ollut 9 vuotta 11 kuukautta vanha islantilainen lintu.Euring

Levinneisyys

Vesipääsky pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla ja talvehtii trooppisilla valtamerillä. Euroopassa pesii 65 000–95 000 paria vesipääskyjäBirdguides , joista Suomessa 10 000–20 000 paria.Väisänen, Risto A.; Lammi, Esa & Koskimies, Pertti (1998): Muuttuva pesimälinnusto. - Otava. Keuruu. ISBN 951-1-12663-6 Maailman populaation kooksi arvioidaan 3,5 miljoona yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.IUCN

Grönlannin, Islannin ja Koillis-Kanadan vesipääskyt pysähtyvät muuttomatkallaan Fundyn lahdelle (New Brunswick) Kanadan itärannikolle, ja touko-elokuussa siellä voi tavata jopa 250 000 yksilöä.Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. Suomeen vesipääskyt saapuvat touko-kesäkuussa. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa naaraiden poistumisella, koiraat ja nuoret linnut lähtevät heinä-elokuussa, ja viimeiset tavataan syyskuussa.

Suomessa vesipääskyä tavataan pääasiassa Pohjois-Suomessa ja pääasiallisesti se asustaa Lapin soilla. Vaihtelevaa esiintymistä on myös etelämmässä, pitkin rannikkoa Vaasan tasolle saakka.

Elinympäristö

Vesipääsky pesii arktisilla suoalueilla. Pohjanlahdella myös kareilla ja rantaniittyjen lammikoissa.

Lisääntyminen

Pesii usein yhdyskunnittain, joissa linnuilla ei ole omaa reviiriä. Naaras munii 3–4 munaa maassa olevaan pesään ja lähtee usein saman tien muuttomatkalle etelään. Koiras jää hautomaan ja huolehtimaan poikasista, haudonta-aika on 18-20 vrk. Poikaset oppivat lentämään 3–4 vikoon ikäisinä. Naaras saattaa munia toisen pesueen eri koiraalle.

Ravinto

Ruokaillessaan vesipääsky ui pientä ympyrää. Sen ajatellaan saavan näin liikkeelle vesihyönteisiä, joita se käyttää ravinnokseen. Valtamerillä parvet seurailevat valaita ja suuria kalaparvia planktonia syöden.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Hildén, Olavi 1965: Vesipääsky ja jänkäsirriäinen keväällä 1965. - Lintumies 2.1965 s. 30-31. SLY.
• Hildén, Olavi & Vuolanto, Seppo 1972: Breeding biology of the Red-necked Phalarope Phalaropus lobatus in Finland. - Ornis Fennica 49:57-85.
• Hästbacka, Hans 1986: Observationer om möjlig, samtidig polyandri hos smalnäbbad simsnäppa. - Lintumies 2.1986 s. 97. LYL.