Viidennen tasavallan vaalit

Ranskan Viidennen tasavallan vaalit ovat perustana edustukselliselle vallankäytölle. Kaikki lakiasäätävät tai toimeenpanovaltaa käyttävät on valittu edustajiksi Ranskan kansalaisten toimesta joko suorilla vaaleilla tai erilaisten valitsijamiesyhteisöjen välityksellä. Ranskan kansalaisilta voidaan myös kysyä neuvoa erinäisissä yhteyksissä neuvoantavalla kansanäänestyksellä.

Vaalit

Kansallinen taso

Kansallisella tasolla ranskalaiset valitsevat valtionpäämiehensä, tasavallan presidentin sekä lakiasäätävän kansalliskokouksen:

• Tasavallan presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan (aiemmin seitsemäksi) yleiseen ja hhtäläiseen äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla eli presidentinvaalilla,
• Parlamentti koostuu kahdesta kamarista, joiden vaalitapa on erilainen:
  • Kansalliskokous käsittää 577 edustajaa, jotka valitaan viiden vuoden edustajakaudeksi kerrallaan yleisillä ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvilla suorilla vaaleilla alueellisesti jaetusta vaalipiireistä.. Tätä vaalia kutsutaan lainsäädäntävaaleiksi.
  • Senaatti koostuu 331 jäsenestä eli senaattorista, jotka valitaan kuuden vuoden edustajakaudeksi epäsorilla yleisillä vaaleilla. Senaattoreista 319 valitaan suurten vaalikollegioiden välityksellä. Vaalikollegiot koostut departementtien valituista kansaedustajista, sekä alue- ja yleisneuvostojen jäsenistä sekä kuntien ja merentakaisten yhteisöjen edustajista. Senaatin 12 jäsentä valitsee 150 edustajan muodostama Ranskan ulkopuolella asuvien kansaisten itselleen äänestämän neuvosto. Näitä vaaleja kutsutaan senaattorivaaleiksi.

Alueellisella tasolla

Alueellisella tasolla ranskalaiset valitsevat yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella sekä suoralla vaalilla useita eri edustajia eri alueelliseen hallintoelimiin:

• Alueneuvoston jäsenet jokaiselle alueelle, eli aluevaalit;
• Yleisneuvoston jäsenet jokaisen departementin yleisneuvostoon, eli kantonivaalit;
• Kunnallisvaltuuston vaalit jokaisessa Ranskan kunnassa, eli kunnallisvaalit.

Erilaiset merentakaiset alueelliset yhteisöt valitsevat myös omat aluelliset ja yhteisölliset edustajansa, Ranskan Polynesiassa pidetään territoriaaliset vaalit ja Uudessa-Kaledioniassa valitaan territoriaalinen kansalliskokous.

Lisäksi eri yhtiöissä valitaan luottamusmiesneuvostot, joiden valinnan suorittavat yrityksen palkatut työntekijät. Näitä vaaleja kutsutaan luottamusmiesvaaleiksi.

Kansainvälinen taso

Ranskakansalaiset valitsevat myös muiden eurooppalaisten tavoin Euroopan Parlamentin jäsenten vaaliin. Näitä vaaleja kutsutaan eurovaaleiksi.

Äänestäjät

Äänestäjinä vaaleissa toimivat kaikki 18 vuotta täyttäneen Ranskan kansalaiset, jotka ovat kirjoittautuneet äänioikeutettujen listalle. Eurovaaleissa ja kunnallisvaaleissa myö muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden kansalaiset voivat käyttää myös äänioikeuttaan ja kirjoittautua äänioikeutettujen listalle.

Kirjoittautuminen äänioikeutettujen listalle ei ole pakollista, mutta se on välttämätöntä jotta äänestäjä voi käyttää äänioikeuttaan. Nykyisin kaikki 18 vuotta täyttävät ranskalaiset kirjataan automaattisesti äänioikeutettujen listalle. Äänioikeutetut kansalaiset voivat kirjoittautua asuinpaikkakuntansa tai kunnan, jossa he ovat vähintään viiden vuoden ajan maksaneet paikallisen veron. Ulkomailla asuvat ranskalaiset voivat kirjoittua paikallisessa konsulaatissa. Missään tapauksessa ei ole mahollista kirjoittautua äänestäjien liställe kuin yhdessä ainoassa paikassa.

Vain äänioikeutettujen listalle kirjoitetut äänestäjät voivat olla ehdokkaina vaaleissa. Eräissä poikkeuksellista tapauksissa rikoksesta tuomitut eivät voi kirjoittautua äänioikeutettujen liställe, tämä puolestaan estää myös heidän ehdokkuutensa vaaleissa.