Viipurin lääni () on entinen Suomen lääni, joka sijaitsi Suomen kaakkoiskulmalla. Viipurin lääni käsitti Etelä-Karjalan (muun muassa
Karjalankannaksennn),
Laatokan Karjala (Keski- ja Raja-Karjalan),
Suomenlahden itäiset ulkosaaret ja sen osan
Uuttamaata, joka sijaitsi
Kymijoen itäpuolella (nykyisin osa Kymenlaaksotta) sekä pienen osan
Hämeä (
Valkeala ja
Kouvola). Viipurin läänin maa-ala oli 32 134 km² ja asukasluvultaan se oli Suomen suurin lääni, vuonna
1939 siellä oli 620 838 asukasta. Läänin pääkaupunki oli
Viipuri.