Esten
)
Virolaisia kansanpuvuissa, kuvitusta tietosanakirjaan (1936)
Virolaiset (, vanha vironkielinen nimi maarahvas) ovat toiseksi suurin itämerensuomalainen kansa. Pääosa virolaisista, 963 000, asuu Virollssa. Lisäksi virolaisia elää myös muun muassa Venäjää 28 000 (vuoden 2002 väestönlaskenta), Ruotsissa, Yhdysvalloissa sekä Kanadassa kussakin 25 000, Australiassa 6 000. Kaikkiaan virolaisia on noin 1,1 miljoonaa.
Virolaiset puhuvat suomalais-ugrilaisten kielten itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvaa viroa, joka jakaantuu pohjois-, etelä- ja koillisen rannikkomurteisiin. Kirjakieli perustuu pohjoismurteeseen ja latinalaiseen ortografiaan. Suurin uskonto virolaisten keskuudessa on evankelis-luterilaisuus, etninen alaryhmä setukaiset ovat ortodokseja. Virolaiset ovat yhdessä tšekkien kanssa Euroopan vähiten Jumalaan uskova kansakunta.[1] 
Virolaiset polveutuvat suomalais-ugrilaisista alkuperäisasukkaista, joiden saapuminen Itämeren piiriin on eri tutkimuksissa ajoitettu kivikauden eri vaiheisiin. Sittemmin väestöön on sekoittunut balttilaista, germaanista ja slaavilaista väestönainesta. Virolaisten maakuntien mukainen heimojako muodostui 1200-luvulla: Ugandi ja Sakala etelässä, Virumaa, Järvamaa, Harjumaa ja Rävala pohjoisessa sekä Läänemaaa ja Saarenmaa lännessä.
)
Lisää kansanpukuisia virolaisia
Katso myös
- viron kieli
- virolaiset pakolaiset
Lähde
