Vuoksela

Kylät

Alhola¹, Hirvisaari¹, Kontula², Kottila², Kuninkaanristi, Noisniemi, Päiväkivi, Räihäranta, Uusikylä ja Virkkilä (kirkonkylä)³.

¹ Alhola ja Hirvisaari kuuluivat virallisesti Uuteenkylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
² Kontula ja Kottila kuuluivat virallisesti Noisniemen kylään, mutta katsottiin yleensä omiksi kylikseen.
³ Virkkilä kuului virallisesti Päiväkiven kylään, mutta katsottiin yleensä omaksi kyläkseen

Asukasluvun kehitys

3 728 (1920), vuonna 1914 siirrettiin vastaperustettuun Vuokselan seurakuntaan, 1 688 henkeä Valkjärveltästasta, 1 284 henkeä Sakkola ja 598 henkeä Muolaasta Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975. Tilastollisisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus
2 996 (1930), vuonna 1926 siirrettiin 983 henkeä Vuokselasta vastaperustettuun Äyräpäähän
3 047 (1936)
2 940 (1939) Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

Historia

Seurakunnan ja kunnan perustaminen

Vuokselan alueen muodostamista rukoushuonekunnaksi oli suunniteltu jo 1860-luvulla. Vuonna 1905n valmistui Uuteenkylään rukoushuone, joka tehtiin entisestä Antrea kirkosta, joka oli myyty huutokaupalla edellisenä vuonna. Valkjärven seurakunnan alainen Vuokselan rukoushuonekunta muodostettiin vuonna 1908. Vuokselan seurakunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1912 ja se aloitti toimintansa vuonna 1914sta, jolloin siihen liitettiin Uudenkylän ja Päiväkiven kylät Valkjärveltä, Kuninkaanristin, Noisniemen ja Räihärannnan kylät Sakkola ja Vuosalmen kylä Muolaasta. Näistä kylistä Uudellakylällä, Päiväkivellä, Vuosalmella ja osalla Noisniemeä ei ollut maayhteyttä aiempiin seurakuntiinsa.

Vuokselan kunnan perustamispäätös annettiin vuonna 1914, mutta kunnallinen toiminta alkoi vasta vuoden 1917 alusta. Vuonna 1925 aikoinaan Muolaan kunnasta liitetty Vuosalmen kylä liitettiin uuteen Äyräpään kuntaan.

Vuokselan kirkon paikasta syntyi riitaa eri kylien välillä. Vuokselan kirkko valmistui vuonna 1929 Virkkilän Lammasniemeen, Vuoksen pohjoisen laskuhaaran varrelle. Kirkon suunnitteli Ilmari Launis.

Sota-aika

Talvisodassa maataistelut eivät ulottuneet Vuokselan alueelle, mutta Moskovan rauhassa oli koko Vuoksela luovutettava Neuvostoliitolle. Sodan aikana oli Vuokselan väestö evakuoitu Vilppulaan. Pika-asutussuunnitelmien mukaiset sijoituskunnat olivat Perniö, Kisko, Muurla ja Suomusjärvi. Asuntotilanteen helpottamiseksi vuokselalaiset siirtyivät kuitenkin lähinnä Vilppulan ympäristökuntiin, Ruovedelle, Mänttään, Juupajoelle ja Kuorevedelle.

Jatkosodan alussa vuonna 1941 Vuoksela vallattiin takaisin ja vuokselalaiset pääsivät palaamaan takaisin kotiseudulleen. Kotiin palaamista seurasi suuri jälleenrakennuskausi. Vuoksela evakuoitiin kuitenkin uudelleen 15. kesäkuuta 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tieltä ja tällä kertaa sijoituskuntina olivat Pihlajavesi, Juupajoki ja Kuorevesi. Kunnantoimisto sijoitettiin Haapamäelle.

Lakkauttaminen

Vuoden 1945 maanhankintalain mukaiset vuokselalaisten sijoituskunnat olivat etelähämäläiset Hattulann, Kalvola, Rengon, Tammelan ja Tyrvännön kunnat. Luovutettujen alueiden kunnat määrättiin lakkautettaviksi vuoden 1948 ja seurakunnat vuoden 1949 loppuun mennessä. Vuokselan kunnan toiminta päättyi 30. syyskuuta 1948, jolloin pidetyn kokouksen viimeinen pykälä kuuluu 'Tämän jälkeen todettiin kunnan toiminta kuntana loppuneeksi ja sen nimikin ainakin toistaiseksi siirtyneen muistojen joukkoon'

Seurakunnat

Vuokselan luterilainen seurakunta perustettiin vuonna 1912 ja se aloitti toimintansa vuonna 1914. Vuokselan seurakunta kuului Viipurin hiippakunnan Käkisalmen rovastikuntaan. Riita seurakunnan kirkon paikasta johti, siihen että riidassa häviölle jääneet uusikyläläiset perustivat Vuokselan vapaan evankelis-luterilaisen seurakunnan vuonna 1926, joka kuului Suomen Vapaaseen Evankelis-Luterilaiseen Kirkkoon. Tämä seurakunta käytti kirkkonaan Uudenkylän rukoushuonetta, mutta ei kuitenkaan omistanut rakennusta. Lisäksi Vuokselaan perustettiin Helluntaikirkkoon kuulunut Elim-seurakunta vuonna 1931. Vuokselan helluntaiseurakunnalle valmistui oma rukoushuone Kuninkaanristin kylään vuonna 1939. Vuokselan ortodoksiväestö kuului Palkealan seurakuntaan.