Woodrow Wilson

Thomas Woodrow Wilson (s. 28. joulukuuta 1856 – k. 3. helmikuuta 1924) oli Yhdysvaltain 28. presidentti (1913–1921in). Hän oli Andrew Jackson jälkeen toinen demokraatti, joka palveli kaksi peräkkäistä kautta Valkoisessa talossa. Wilson on Yhdysvaltain historian oppineimpia presidenttejä.

Akateeminen ura

Wilson valmistui Princetonin yliopistosta ja toimi lakimiehenä jonkin aikaa, mutta kääntyi politologiastan opiskelujen puoleen väitellen tohtoriksi Johns Hopkinsin yliopisto.

Hän opetti lakia Princetonissa, Bryn Mawrissa ja Wesleyanissa.

Politiikka

Historialla ja historiankäsityksellä oli selvä rooli presidentti Wilsonin ulkopolitiikassa. Wilson katsoi maailmanhistorian kulkevan vääjäämättömästi parempaan suuntaan, toisin sanoen kohti amerikkalaismallista vapautta ja demokratiaa. Yliopistoprofessorina 1890-luvun lopulla hän oli sitä mieltä, että Yhdysvaltain oma demokratiakehitys oli vielä kesken eikä maa ollut valmis toimimaan esimerkkinä muille. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin presidenttinä ja poliitikkona hän oli kuitenkin valmis unohtamaan tämän. Hän näki maansa historiallisena tehtävänä demokratian levittämisen luomalla maailmaan otolliset olosuhteet demokratian toteutumiselle. Tämä oikeutti, tai suorastaan velvoitti, Yhdysvaltain osallistumisen ensimmäiseen maailmansotaan. On väitetty, että ellei saksalainen sukellusvene olisi upottanut Lusitania-laivaa, Wilson olisi käyttänyt muuta syytä sotaan liittymiseen.

Wilson esitti Saksalle rauhansopimusta, jonka perusteella Saksa antautui. Wilson ei kuitenkaan saanut edes Yhdysvaltain kongressilta hyväksyntää rauhanehdoille. Wilson vietti viimeisen vuotensa presidenttinä Euroopassa neuvottelemassa rauhasta, jonka rankat ehdot olivat Ranskan ja Englannin vaatimusten mukaiset. Saksalaiset johtajat tunsivat menneensä ansaan.

Wilson muistetaan parhaiten ponnisteluistaan YK:n edeltäjän, Kansainliiton, perustamiseksi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Wilson halusi maalleen johtavan roolin maailmanrauhan turvaajana. Yhdysvaltain senaatti ei kuitenkaan päässyt riittävään yksimielisyyteen Kansainliiton jäsenyydestä ja Yhdysvallat jättäytyi järjestön ulkopuolelle.

Wilsonin ajatukset uudesta maailmanjärjestyksestä jäivät kuitenkin elämään ja ne ovat siitä lähtien ohjanneet Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja siitä käytävää keskustelua. Esimerkiksi presidentti George W. Bushin sotaa terrorismia vastaan on arvioitu 'wilsonilaisuuden' perspektiivissä, jolla tarkoitetaan niitä perusteita joilla Yhdysvallat puuttuu muiden maiden asioihin oman alueensa ulkopuolella.