Yhdistymisvapaus

Yhdistymisvapaus on yksilön vapaus valita yhteistyökumppaninsa haluamaansa tarkoitukseen. Yhdistymisvapauteen kuuluu vapaus muodostaa yhdistyksiä ja muita yhteenliittymiä kuten yrityksiä. Yhdistymisvapaus on tyypillisesti negatiivinen vapaus. Yhdistysmisvapauteen kuuluu myös negatiivinen vapaus olla valitsematta yhteistyökumppania, esimerkiksi olla hyväksymättä yhdistykseen jäsentä ja erottaa jäsen. Monien valtioiden kuten Suomen laissa säädellään yhdistyksiä ja siten vähennetään negatiivista yhdistymisvapautta. Tämä negatiivinen vapaus sulkea pois yhteenliittymästä on ristiriidassa syrjinnän kieltojen kanssa, joita on säädetty monissa valtioissa viime aikoina. Libertaarit kannattavat täyttä yhdistymisvapautta, myös yksityishenkilöjen oikeutta syrjiä; monet egalitaristinnt vastustavat syrjimisvapautta tasa-arvo nimessä. Myös syrjinnän uhan alla olevia tai olleita kansanryhmiä kuten ruotsinkielisiä, mustia ja naisia suosiva käänteinen syrjintä on ristiriidassa yhdistymisvapauden kanssa. Käänteinen syrjintä usein sisältää suosittavalle ryhmälle varattavaa tiettyä kiintiötä julkisista tai yksityisistä resursseista. Myös lasten yhdistymisvapautta on rajoitettu lailla. Yhdistymisvapauteen kuuluu järjestäytymisvapaus eli oikeus järjestäytyä ja olla järjestäytymättä, esimerkiksi työnantajaliittojen ja ammattiyhdistysten vapaus toimia ja solmia työehtosopimuksia ja työnantajien ja työntekijöiden oikeus olla kuulumatta järjestöihin. Yhdistymisvapautta on rajoitettu myös kriminalisoimalla rikollisjärjestöissä toimiminen.