Yhtiövastikkeen muodostuminen
Kunkin asunnon vastikemäärä määräytyy yhtiöjärjestykseen merkityn jyvitetyn pinta-alan mukaan.
Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta ja mahdollisesta rahoitusvastikkeesta. Hoitovastike kattaa rakennuksen ylläpitokustannukset. Rahoitusvastike käytetään taloyhtiön ottamien lainojen korkokuluihin ja lainanlyhennyksiin. Osakkaalla on mahdollisuus lunastaa oma osuutensa lainasta pois kertamaksulla.
Yhtiövastikkeen lisäksi yhtiö voi periä myös erillisiä käyttömaksuja, kuten esimerkiksi vesimaksun, maksun autopaikoista, saunamaksun tai internet-maksun.
Yhtiövastikkeen suuruus
Yhtiövastikkeen määrä
Suomessa vuonna
2005 oli keskimäärin noin 2,65 €/neliö. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,84 €/neliö.
[Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut lähes ennallaan vuonna 2005 ]
, Tilastokeskus, 4.10.2006.
Hoitokuluista suurin yksittäinen osa (25 prosenttia) kului lämmitykseen. Korjausten osuus hoitokuluista oli 19 prosenttia ja vedenkäytön 10 prosenttia.
Yhtiövastikkeen suuruus riippuu muun muassa talon kulurakenteesta, velkojen määrästä, sekä peruskorjaustarpeesta. Halpa yhtiövastike voi olla merkki siitä, että taloyhtiötä hoidetaan säästeliäästi, mutta toisaalta se voi tarkoittaa myös sitä, että taloyhtiötä kunnostetaan tarvetta vähemmän, mikä näkyy myöhemmin raskaina peruskorjauskustannuksina.
Varautuminen remontteihin ja peruskorjauksiin
Taloyhtiölle voidaan voidaan laatia pitemmän aikavälin
remonttisuunnitelma, jonka tekee yleensä talon ulkopuolinen ja riippumaton rakennusten hoidon asiantuntija. Yleensä tämä tapahtuu käytännössä
kuntoarvion ja siihen liitetyn teknisen PTS:n eli
pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman avulla. Suunnitelmassa kullekin rakennusosalle laaditaan todennäköinen käyttöikä, ja määritellään korjaustarve sekä -tapa. Kuntoarvio ja PTS antavat taloyhtiön päättäjille (
hallitukselle,
isännöitsijälle ja
yhtiökokoukselle) kokonaiskuvan kiinteistön kunnosta, tulevista korjaustarpeista, niiden suositellusta aikataulusta ja remonttien kustannuksista. Tälllöin voidaan varautua myös taloudellisesti rahastoimalla varoja. Remonttien lykkääminen aiheuttaa yleensä myöhemmin lisäkuluja raskaamman korjaustavan muodossa.
Lähteet
Katso myös
Asunto-osakeyhtiö
Aiheesta muualla
}}
|
Tietoja 
