York-suku

York-suku oli ruusujen sodassa (1455–1487) Lancasterien ohella toinen Englannin valtaistuinta tavoitellut suku. Se oli Plantagenet-suvun haara, joka muodostui Edvard III:n pojan, Yorknin herttua Edmund Langleyn, jälkeläisistä. Historiallisesti termi 'York-suku' on harhaanjohtava, sillä he käyttivät sukunimeä Plantagenet. Oikeampaa olisi puhua York-dynastiasta.

Yorkilaiset hävisivät lopulta ruusujen sodan. Rikhard III:lla oli useita vihollisia, etupäässä Lancastereiden kannattajia, jotka tukivat Henrik Tudoria, sillä alun perin walesilainen Tudor-suku oli läheistä sukua Lancastereille kuningas Henrik VI:n sisaren Margaretin ja Edmund Tudorin kautta. Vallankaappaus epäonnistui syksyllä 1483, mutta vuonna 1485 Rikhard ja Henrik kohtasivat Bosworthin taistelussa, jossa monet Rikhardin kannattajista vaihtoivat puolta ja Rikhard sai surmansa. Rikhard oli viimeinen Plantagenet-suvun kuningas, ja (toistaiseksi) viimeinen Englannin taistelussa kuollut kuningas.

Henry Tudor avioitui Edvard IV:n vanhimman tyttären, Yorkin Elisabetin, kanssa ja yhdisti näin kaksi kilpailevaa sukua keskenään. Kuninkaana hänet tunnetaan Henrik VII:nä, vuoteen 1603 asti hallinneen Tudor-suvun hallitsijadynastian perustajana.

Yksi Yorkin suvun tunnuksista oli valkoinen ruusu, jota Yorkshire yhä käyttää.

York-suvun kuninkaat

• Edvard IV (1461–1483)
• Edvard V (1483)
• Rikhard III (1483–1485)