Johtaminen
Johtajan tärkeimpänä tehtävänä on valaa henkilöstössä perusta vuorovaikutukselle. Yrityksen toiminnan merkitys ja suunta tuotetaan keskusteluissa, joissa kysytään: kuka tekee, mitä, miksi, kuinka, miten ja milloin. Yhteisen näkemyksen luomista tarvitaan tuloksenteossa ja yrityksen tehtävän (missio), unelman (visio) ja arvojen kirkastamisessa.
Johtajan ja hänen henkilöstönsä välinen suhde ei eroa pohjimmiltaan muista ihmissuhteista. Se perustuu vaihtoon, joka syntyy tasa-arvosta ja jatkuvasta kanssakäymisestä. Tällaista vuorovaikutuksellista johtamista voidaan kutsua arkijohtamiseksi tai henkilöjohtamiseksi (. Arkijohtaja ei eristäydy alaisistaan, vaan laittaa itsensä likoon ja on läsnä omine heikkouksineen. Johtajan haasteena on synnyttää työryhmään luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Tämä on ensiarvoisen tärkeää epävarmoissa tilanteissa, kun kenelläkään ei ole täyttä varmuutta siitä, miten toimintaa tulisi viedä eteenpäin tai mikä on työntekijöiden rooli uuden tekemisessä. Johtajalta edellytetään hyvää epävarmuuden ja ristiriitojen sietokykyä, sillä arviolta 95 prosenttia suunnitelluista toimista epäonnistuu.
Johtaminen on pitkäjänteistä työtä ja edellyttää hyvää ihmistuntemusta. Nykyään etenkin pörssiyhtiöissä on yleistynyt suuntaus, jossa johtajat vaihtuvat usein. Aina työntekijä ei edes tiedä, kuka hänen esimiehensä on. Näissä organisaatioissa johtajat ovat yleensä niin kutsuttuja tavoitejohtajia tai asiajohtajia ( . He saavat konsernin ylimmältä johdolta liiketoiminnan tavoiteluvut, miettivät keinoja niiden saavuttamiseksi ja informoivat alaisiaan siitä, minkälaista tulosta heiltä odotetaan. Alaiset puolestaan raportoivat johtajalle, miten he edistyvät työssään. Vuorovaikutuksellisuus on hierarkkista ja yksisuuntaista. Tällaisessa organisaatiossa johtajan tehtävänä on inhimillisen ja tietopääoman oikea kohdentaminen (oikeat taidot, oikea paikka, oikea aika), selkeä tavoitteiden asettaminen ja operatiivisen toiminnan integrointi eli yksinkertaistaen valvonta.
Tavoitteet
Yrityksen unelman (myös visio) luominen ja keinot sen kertomiseksi ovat johtamisen peruskiviä. Unelman avulla pyritään luomaan jokaiselle työntekijälle kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Ilman visiota työssä ei ole merkitystä, suuntaa eikä ohjetta esimerkiksi siihen, miten priorisoida tehtäviä ja kehitystoimintaa. Unelma on jotakin, jonka työntekijä haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä.
Johtajan tärkeimmiksi työkaluiksi unelman luomisessa nousevat tarinat ja kieli. Niiden avulla johtaja voi rikkoa yksisuuntaisen viestintäkierteen ja saada työntekijät osallistumaan. Kieli muokkaa todellisuutta ja vaikuttaa keskeisesti siihen, miten ja millaiseksi yritys tai organisaatio kehittyvät: ”kuin ajattelet, olet.”
Yksi johtamisen työkaluista on itseään toteuttava ennustus. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ennustamalla onnistumista johtaja parantaa onnistumisen mahdollisuuksia. Johtaja voi kertoa alaiselleen luottavansa siihen, että tämä onnistuu saavuttamaan tavoitteensa.
Itsensä johtaminen
Johtaminen ei vastoin yleistä käsitystä tarkoita työntekijöiden motivointia. Motivaatio on käsitteenä harhaanjohtava, sillä se ei selitä sitä, mistä työn mielekkyys tulee. Se antaa ymmärtää, että työ olisi irrallaan työntekijöistä aivan kuin nämä voitaisiin motivoida huippusuorituksiin tehtävästä riippumatta. Johtajan tehtävänä on motivoinnin sijasta kehittää työryhmänsä kanssa mielekkäitä tehtäviä, joissa työntekijät voivat kehittyä. Näin työntekijöillä on myös vastuu johtaa itseään josta syntyy työmotivaatio.
Opetus Suomessa
Johtamista voi opiskella seuraavissa yliopistoissa. Oppiaineen nimi on hieman poikkeava yliopistokohtaisesti ja se on ilmoitettu suluissa.
Katso myös
Viitteet
Management
Unternehmensführung
Management
Ledarskap style
