Yrjö Niskanen lyhyesti
Yrjö Niskanen syntyi Savon Pielavedellä vuonna 1932. Pielaveden kodistaan Niskanen lähti maailmalle 11-vuotiaana. Ensimmäisenä etappina oli oppikoulu Iisalmessa. Iisalmesta Niskanen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1951 ja suuntasi matkansa Helsinkiin.
Tulevan koulutusalan valinta Helsingissä ei ollut helppo, sillä Kauppakorkeakoulun lisäksi kiinnostusta herätti myös Helsingin Yliopistonksiksi lääketieteellinen tiedekunta. Vaaka kallistui kuitenkin kaupallisen alan opintojen puoleen; omien sanojensa mukaan valinnan ratkaisi opintojen pituus. Niskasen aikaan Ekonomi valmistui keskimäärin nopeammin kuin lääkäriksi.
Niskanen aloitti työt vakuutusalalla vuonna 1953. Hän oli löytänyt opinahjonsa seinältä ilmoituksen vapaana olevasta työpaikasta vakuutusyhtiö Tarmon palveluksessa. Tarmosta löytyi myös Niskasen tuleva vaimo, Vera (o.s. Sairisto). Pohjolaan Niskanen siirtyi 1959, ja työskenteli siellä eläköitymiseensä asti.
Niskanen näytteli myös huomattavan suurta roolia KOP:n ja SYP:n yhdistyessä 90-luvun puolivälissä. Taisteluistaan 'Sinivalkoisen' pääomaleirin puolella Niskanen sai kutsumanimen Sinivalkoinen vuorineuvos.
Yrjö ja Vera Niskanen saivat kaksi poikaa sekä kuusi lastenlasta. Vapaa-aikaansa Niskanen vietti mielellään kalastaen, golfaten sekä metsästäen.
Havaintoja uran varrelta
Yrjö Niskanen oli yksi Suomen pankki- ja finanssisektorin sekä toisaalta teollisuuden rakenneuudistuksen pääarkkitehdeista runsaat kymmenen vuotta sitten.
Vallan keskittyminen Pohjolan pääomaleirin ykkösmiehelle oli 1990-taitteessa huimaava. Niskanen oli yht´aikaa neljän vakuutusyhtiön toimitusjohtaja sekä hallituksen jäsen. Hallituspaikkoja muissa suuryhtiöissä Niskasella oli myös lukuisia; lisäksi Niskanen osallistui aktiivisesti pienempien yritysten hallintoon.
Niskasen asemassa ollut vallankäyttäjä oli tavallaan yksinäinen. Läheisimmät sosiaaliset kontaktit rajoittuivat melko suppeaan kaveripiiriin, joka hahmotti liiketoimia ja maailmaa kabineteissa, metsällä, kalalla ja golfkentillä.
Vanhana pesäpalloilijana Niskanen osasi pelata. Hänellä oli hyvä vaisto ja antennit ulkona ajoissa tulkitsemassa eteen tulleita vallankäytön kuvioita. Hänen kanssaan kisaan lähteneet eivät useinkaan arvanneet, että olivat jo alkuunsa menettäneet pelin.
Uskotuilleen Niskanen oli äärimmäisen lojaali, mutta hän vaati lojaaliutta myös itselleen päin. Jos asiat lähtivät epätoivottuun suuntaan, hänen muistinsa oli loppumattoman pitkä.
Niskasen aikaiset suurimmat teollisuuden ja rahoituksen väännöt olivat Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Rauma-Repolan liitto sekä KOP:n ja SYP:n yhdistyminen. Hän oli yksi vaikutusvaltaisimpia sillanrakentajia, kun sinivalkoinen ja ruotsalaisen pääoma kohtasivat.
Niskanen vaikutti osaltaan myös suuresti Nokian saattamiseen nykyiselle uralleen. Kun ruotsalainen Ericsson tarjoutui ostamaan huonossa kunnossa olleen yhtiön, Niskasen peukalon alla olleet Nokia-osakkeet eivät lähteneet Suomesta.
Muuta
Yrjö Niskanen promovoitiin Helsingin Kauppakorkeakoulun kunniatohtoriksi vuonna 1996. Vuorineuvoksen arvonimi Niskaselle myönnettiin jo vuotta aiemmin, vuonna 1995. Ansioistaan liike-elämän palveluksessa Yrjö Niskanen on saanut myös Suomen Leijonan I:n luokan komentajamerkin.
Luottamustoimet
Aiheesta muualla
|
Tietoja 
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 