Yrjö Väisälä
Yrjö Väisälä
Yrjö Väisälä
Yrjö Väisälä opiskeli tähtitiedettä Helsingin yliopistossa Anders Donnernin oppilaana. Hän osallistui Ursa perustamiseen. Väisälä nimitettiin uuteen Turun yliopistoon fysiikan professoriksi 1924 ja hoiti oman toimensa ohella myös 1928 perustettua tähtitieteen professuuria. Hänet nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi 1951.
Elinaikanaan Väisälä tunnettiin lähinnä tähtitieteilijänä, mutta pysyvän maineen hän saavutti geodesian alalla kehittämänsä maailmanlaajuiseen käyttöön levinneen valkoisen valoinn interferenssi perustuvan pituudenmittauskeinon ansiosta. Optiikan alalla hän sai mainetta paitsi teoreetikkona myös taitavana hiojana, kun hän teki muun muassa onnistuneen kokeen teleskoopin pääpeilin valmistamiseksi useasta eri osasta. Yrjö Väisälä on rakentanut mm. useita teleskooppeja harrastajien tähtitorneihin, joista yksi sijaitsee Lahden Ursan tähtitornilla. Hän esitti luennoillaan myös niin sanotun Schmidt-teleskoopin periaatteen jo paljon ennen Bernhard Schmidtiä, mutta jätti tämän julkaisematta, koska piti sitä liian yksinkertaisena. Hän kehitti kuitenkin useita menetelmiä optiikan laadun ja peilin pinnan mittaukseen, minkä ansiosta Suomeen tuli laadukkaita Schmidt-teleskooppeja.
Tähtitieteen alalla hän keksi niin sanotun kaksoispistekeinon pikkuplaneettojennn etsimiseksi ja julkaisi oman yksinkertaisen ratalaskukeinon, jonka avulla uuden pikkuplaneetan rata saatiin nopeasti lasketuksi. Yhdessä tutkijaryhmänsä kanssa hän löysi Turun yliopisto Ison-Heikkilän tähtitornissa useita komeettoja ja yli 800 asteroidissa. Kun toiminta 1950-luvulla Isossa-Heikkilässä päättyi ja siirtyi Piikkiöä sijaitsevaan Tuorlan tähtitorniinin, ryhtyi Väisälä pikkuplaneettatutkimusten jälkeen tutkimaan maapallon pyörimistä ja siinä erityisesti maantieteellisen leveysasteen pieniä muutoksia. Tähän tarkoitukseen hän kehitti zeniittiputken, joka oli lajissaan ennennäkemättömän tarkka, mutta silti yksinkertainen käyttää. Tuorlan zeniittiputki oli käytössä yli 20 vuotta ja sijoittui lähes jokaisena vuotenaan maailman tarkimpien havaintolaitteiden joukkoon.
Uusista Väisälän löytämistä komeetoista merkittävimmät ovat ehkä säännölliset komeetat 40P/Vaisala ja 139P/Vaisala-Oterman (jälkimmäinen yhdessä Liisi Oterma kanssa).
Hänen mukaansa on nimetty yksi Kuun kraattereista, samoin asteroidi 1573 Väisälä.
Kaksi Yrjö Väisälän veljeä, Kalle ja Vilho, tekivät myös merkittävän tieteellisen uran.
Väisälän palkinto on Väisälän rahaston jakama 15 000 euron suuruinen rahapalkinto, joka jaetaan Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän edustamille tieteenaloille.
Katso myös
