www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-02
  Tänne linkitetyt sivut 
Fennomania
Suomenruotsalaiset
12. maaliskuuta
14. tammikuuta
1818
1860-luku
Luettelo kirjailijoista
Lastenkirjallisuus
Jean Sibelius
Lumijoki
Juhani Aho
Kaari Utrio
Sally Salminen
Rudolf Koivu
Sakari
Saku (nimi)
Sampo (Kalevala)
Inarijärvi
Saarijärven Paavo
Satu
Fredrika Runeberg
Historiallinen romaani
Yrjö Koskinen
Suomen kirjallisuus
Kansanrunous
Ruutana (kylä)
Sirkka (lehti)
Lista linkeistä » Antti Törneroos
Martti Kitunen
Wendla Randelin
Ostrobotnia
Hectorock II
Hölmölä
Elsa Beskow
Vuoden synkin juhla
Isa Asp
Helsingin eläinsuojeluyhdistys
Linnaisten vihreä kamari
Kangasalan matkailu
Helsingin kaupunginkirjasto
Gunnar Finne
Kun joulu on
  Muut kielet 
deZacharias Topelius
frZacharias Topelius
noZacharias Topelius
svZacharias Topelius
Luokka: Suomenruotsalaiset kirjailijat Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat

Zacharias Topelius

Zacharias Topelius

Zacharias Topelius

Zacharias (Zachris, Sakari) Topelius (14. tammikuuta 1818 Uusikaarlepyy12. maaliskuuta 1898 Sipoo) oli monipuolinen suomenruotsalainen klassikkokirjailija, lehtimies ja Helsingin yliopiston rehtori.

Topeliuksen isä oli lääkäri ja kansanrunouden kerääjä Zacharias Topelius vanhempi (17811831) ja isoisä kirkkomaalari Michael Toppelius (17431821). Topelius-suvun alkuperäinen sukunimi oli Toppila, Limingassa sijainneen suvun kantatalon Toppilan mukaan. Kirjailijan isoisän isoisä, ammatiltaan tullimies, muutti sukunimen latinalaiseen muotoon Toppelius, ja hänen isänsä pudotti nimestä pois toisen p-kirjaimen.

Topeliuksesta tuli ylioppilas Oulun triviaalikoulusta 1833 ja tohtori Helsingin yliopistosta 1847. Vuodesta 1841 Topelius oli Helsingfors Tidningar -lehden toimittaja. Lehti kohosi pian Suomen suosituimmaksi, ja Topelius oli kenties maan ensimmäinen täyspäiväinen toimittaja. Suomenruotsalaisesta taustastaan huolimatta Topelius osasi erittäin hyvin suomea ja hän ajoi lehdellään itsenäisen, mutta kaksikielisen Suomen aatetta. Vuonna 1854 Topelius nimitettiin Helsingin yliopiston ylimääräisen professorin virkaan ja 1875 hänestä tuli yliopiston rehtori. Vuonna 1878 Topelius jäi eläkkeelle ja sai valtioneuvoksen arvonimen.

Topelius oli yksi varhaisimmista suomalaisista romaanikirjailijoista ja ensimmäisen suomalaisen historiallisen romaanin julkaisija vuonna 1850 ilmestyneellä teoksellaan Hertiginnan af Finland (suom. Suomen herttuatar, 1874). Tunnetumpi on kuitenkin Topeliuksen historiallinen romaanisarja Fältskärns berättelser (suom. Välskärin kertomuksia), joka ilmestyi aluksi jatkokertomuksena Helsingfors Tidningarissa. Topeliuksen historiallisissa romaaneissa korostuvat isänmaallisuus, uskonto ja sääty-yhteiskunta, joka toimiakseen vaatii yhteiskuntaluokkien toimimista harmonisessa yhteistyössä.

Topelius kirjoitti satoja runoja. Topelius tunnetaan Suomen maisemia kuvaavista teoksistaan kuten Kesäpäivä Kangasalla, mutta myös 'satusetänä' opettavaisista ja aikanaan hyvin suosituista lastensaduistaan, kuten Koivu ja tähti. Sylvian laulut -sarjasta kaksi varpustarinaa elää joululauluina: Sylvian joululaulu ja Varpunen jouluaamuna.

Topelius kuoli Koivuniemen alikartanossa, jossa hän mm. oli kirjoittanut Talvi-iltain tarinoita.

1 Kunnianosoituksia
2 Teoksia
3 Lähteitä
4 Aiheesta muualla

Kunnianosoituksia

Topeliuksen ympärille oli jo hänen eläessään rakennettu kansallista suurmieskulttia, ja hänen kuolemansa jälkeen tämän kultin määrätietoinen rakentaminen jatkui. Topeliuksan haudalle Hietaniemen hautausmaalle pystytettiin vuonna 1905in Walter Runeberg veistämä hautapatsas Valoa kohti. Rahat hautamuistomerkkiin oli saatu Suomen Naisyhdistyksen järjestämällä kansalaiskeräyksellä. Vaasassa paljastettiin vuonna 1915in kuvanveistäjä Emil Wikström veistämä patsas, joka esittää Topeliusta lasten ympäröimänä. Varat 'satusedän' patsaaseen tulivat pääosin lahjoituksina Vaasan koululaisilta.

Topeliukselle haluttiin saada patsas myös pääkaupunkiin, ja Svenska Litteratursällskapet aloitti vuonna 1908 varojen keräämisen hanketta varten. Tästä seurasi yksi Suomen kuuluisimpia patsaskiistoja, jossa vastakkain olivat perinteisen näköisrealismin ja modernin muistomerkkitaiteen kannattajat. Kuvanveistäjä Ville Vallgren veisti realistisen muistopatsaan, jossa Topelius on kuvattuna lasten ympäröimänä Vaasan patsaan tapaan, ja tarjosi sitä sekä Litteratursällskapetille että Helsingin kaupungille. Nämä eivät kuitenkaan halunneet ottaa veistosta vastaan. Vuonna 1929 Litteratursällskapet järjesti muistomerkkikilpailun, jonka voitti Gunnar Finnen veistos Satu ja totuus. Finnen veistos oli modernistisempi kuin Vallgrenin: se ei ollut Topeliuksen näköispatsas, vaan siinä oli kuvattuna kaksi allegorista alastonta naishahmoa. Finnen veistos synnytti kiivasta vastustusta ihmisissä, jotka pitivät Vallgrenin realistista Topeliusta parempana, ja kirjailija Maila Talvion ympärille syntyi nopeasti kansanliike, joka hankki varat Wallgrenin patsaan pystyttämiseksi Helsinkiin. Tämän vuoksi vuonna 1932 Helsingissä paljastettiin kaksi Zacharias Topeliuksen muistopatsasta: Vallgrenin realistinen Topelius ja lapset Koulupuistikossa ja Finnen symbolistinen Satu ja totuus Esplanadin puistossa.

Teoksia

Lähteitä

Aiheesta muualla

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.