Zachary Taylor

Zachary Taylor (s. 24. marraskuuta 1784 – k. 9. heinäkuuta 1850) oli Yhdysvaltain 12. presidentti (1849–1850). Hän oli toinen virassa kuollut Yhdysvaltain presidentti.

Taylor kunnostautui sotilaana vuoden 1812 sodassa, intiaanisodissa sekä ylipäällikkönä sodassa Meksikoa vastaan 1846–1848. Sotamenestykset johdattivat hänet vaalivoittoon ja Yhdysvaltain presidentiksi. Taylorin lyhyttä presidenttikautta hallitsi kysymys orjuudesta. Vaikka presidentti itse joitakin orjia omistikin, hänet tunnettiin lievänä orjuuden vastustajana.

Zachary Taylor kuoli heinäkuussa 1850 toimittuaan presidenttinä vain 16 kuukautta. Kuolinsyystä ei ole täyttä varmuutta, mutta mahdollisia syitä ovat kolera, lavantauti ja ruokamyrkytys. Todennäköisesti kuolemaan johtanut tauti on aiheutunut Taylorin itsenäisyyspäiväjuhlissa (4. heinäkuuta) nauttimista elintarvikkeista.

Englannin kuninkaasta Edvard III:stain polveutunut Taylor oli presidentti James Madison pikkuserkku ja kaukaista sukua kenraali Robert E. Leelle. Hän oli myös Etelävaltioideninin ainoan presidentin Jefferson Davis appi.